Sikarutto saattoi marssia Belgiaan armeijan mukana – Suomen Puolustusvoimat ehkäissyt eläintautien leviämistä jo vuosia

Ava Sovijärvi tarkisti viime vuoden kesäkuussa Hangon satamassa suomalaista sotilaskalustoa, joka oli ollut Virossa maastoharjoituksessa. Kalusto oli puhdistettu jo Viron puolella. "Lopputulos näytti oikein hyvältä", Sovijärvi kertoo. Kuva: Puolustusvoimat

Afrikkalaisen sikaruton (ASF) epäillään levinneen Belgiaan armeijan kaluston mukana Puolasta ja Baltiasta, joissa Belgian puolustusvoimat osallistui sotaharjoitukseen. Asiasta kertoo belgialaismedia Le Soir.

Tähän mennessä maassa on todettu jo yli 50 varmistettua tautitapausta.

Kyse on vielä epäilystä, eikä taudin reittiä ole pystytty varmistamaan. Armeijan kalustoa pidetään mahdollisena tartuntaväylänä, koska neljä tautitapausta on löytynyt puolustusvoimien alueelta.

Aiemmin taudin epäiltiin levinneen rekkojen, metsästysmuistojen tai muun turismin kautta.

Suomen Puolustusvoimissa tarttuvien eläintautien leviämisriski on tiedostettu jo vuosia sitten. Ensimmäinen asiaa koskeva ohjeistus annettiin vuonna 2003, Puolustusvoimien ylieläinlääkäri Ava Sovijärvi Pääesikunnan logistiikkaosaston lääkintähuoltosektorilta kertoo.

Tuolloin ohjeistus koski lähinnä sitä, miten rauhanturvatehtävissä ja sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä ollut kalusto ja materiaali puhdistetaan ennen sen paluuta Suomeen.

Tämän jälkeen Suomen armeijan kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt huomattavasti ja se on kirjattu yhdeksi Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä. Sen tuomien lisähaasteiden myötä ohjetta on 2–3 viime vuoden aikana päivitetty ja täydennetty.

Sovijärvi muistuttaa, että yhteistyö merkitsee myös yhä enemmän kansainvälistä harjoitustoimintaa Suomessa. Siksi ohjeisiin on täydennetty Suomeen tulevaa ulkomaista sotilaskalustoa ja -materiaalia koskevia vaatimuksia.

”Eikä kyse ole pelkästään kalustosta vaan myös esimerkiksi elintarvikkeista. Usein joukot tuovat mukanaan parin kolmen päivän taistelumuonan”, Sovijärvi toteaa.

”Ne ovat kuitenkin pitkälle prosessoitua säilyke- ja kuivamuonaa, jossa tartuntatautiriski on hyvin pieni.”

Myös siihen kiinnitetään huomiota, että sotilaiden vaatetus ja kengät ovat puhtaat Suomeen saavuttaessa.

”Muistutamme myös matkaeväistä ja tuliaisista, ettei vahinkoja pääsisi tapahtumaan.”

Sovijärvi on kollegoidensa kanssa käynyt itse paikanpäällä tutustumassa kaluston puhdistamiseen ”suuririskisimmissä maissa”, esimerkiksi Virossa.

Puolustusvoimat tekee myös tiivistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden puolustusvoimien kanssa.

”Haluamme osaltamme pitää huolta, että Pohjoismaiden hyvä eläintautitilanne säilyy.”

Pohjoismainen yhteistyö tarkoittaa Sovijärven mukaan muun muassa arkipäivän toimintamallien harmonisointia. Esimerkiksi joukkojen liikkeiden ja kaluston puhdistuksesta ilmoittamiseen käytettävät lomakkeet voitaisiin yhtenäistää, Sovijärvi pohtii.

Myös puolustusliitto Natolla on ollut oma ohjeistuksensa tarttuvien eläintautien torjunnasta ainakin kymmenen vuoden ajan. Järjestö on juuri kesäkuussa ottanut Sovijärven mukaan käyttöönsä uudet, päivitetyt ohjeet.

”Ne ovat huomattavasti aiempaa paremmat.”

Asia on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun Norjassa järjestetään lokakuun lopussa Naton suuri sotaharjoitus, Sovijärvi korostaa.

”Norjalaiset saattavat lähettää ennen harjoitusta omia eläinlääkäreitään lähtömaihin seuraamaan kaluston puhdistamista. Harjoituksen aikana ja sen jälkeen luonnollisesti vaihdamme näkemyksiä ja vinkkejä torjunnan onnistumisesta.”

Sovijärvi on tyytyväinen siihen, miten vakavasti eri maiden puolustusvoimat ovat ottaneet tautien torjunnan asiakseen

”Toki on selvää, että me emme ole se suurin uhka taudin leviämiselle Suomeen, mutta meidän on silti tärkeää minimoida riskiä osaltamme.”

”Ja täytyy muistaa, että samalla puhdistamisen vaivalla torjutaan muutakin kuin eläintauteja, esimerkiksi kasvintuhoojia ja vieraslajeja.”