Jos suomalaisvillisiasta löytyisi sikarutto, 14 miljoonaa kiloa vientiin aiottua sianlihaa pysähtyisi rajalle

Vienti on tärkeä asia suomalaisen sianlihamarkkinan toimivuudelle. Kuva: Jarkko Sirkiä

Ruotsissa villisioista löytyi afrikkalaista sikaruttoa (ASF), ja muutamassa päivässä yli puolet Ruotsin sianlihanviennistä pysähtyi. Miten kävisi Suomessa?

Huonosti, asiantuntija Mari Lukkariniemi MTK:sta toteaa. Markkinat menisivät täysin sekaisin.

”Kun markkinaa jouduttaisiin säätelemään väkivalloin, se tietäisi monelle tilalle erittäin kivuliaita päätöksiä.”

EU:n sisällä ASF ei periaatteessa pysäytä vientiä, sillä rajoitukset koskevat vain viranomaisten määrittelemiä suojavyöhykkeitä. Näillä vyöhykkeillä esimerkiksi sikaliikenne ulos tai sisään pysähtyy täysin.

EU:n ulkopuolisten kauppakumppanien kanssa sopimusehdot ovat maakohtaisia. Hyvin usein niissä vaaditaan, että maan pitää olla tietyistä eläintaudeista vapaa, Lukkariniemi kertoo.

Esimerkiksi Kiinan kanssa kauppa pysähtyy heti, jos Suomesta löytyy yksikin sairas villisika. Jo lastatut kontit jäävät Suomeen, merellä olevat mahdollisesti käännytetään takaisin.

Muita erittäin tiukkoja maita ovat Japani ja Etelä-Korea.

Suomessa tuotetaan tällä hetkellä 160 miljoonaa kiloa sianlihaa vuodessa.

Lukkariniemi laskee, että ”tiukkoihin maihin” viedään vuodessa 14 miljoonaa kiloa sianlihaa tai sianlihatuotteita. Hän laskee mukaan Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin.

Määrä vaikuttaa pieneltä kokonaistuotantoon nähden, mutta sen jääminen kotimarkkinoille romahduttaisi markkinat, Lukkariniemi toteaa. Meillä on ennestäänkin pientä sianlihan ylituotantoa, ja 14 miljoonaa koditonta kiloa johtaisi rajuun ylitarjontaan ja hintojen laskuun.

”Ruotsia auttaa se, että he eivät ole omavaraisia, joten ylitarjontaa ei synny niin helposti. Toki tietyt ruhonosat, joita ruotsalaiset eivät syö, jäävät nyt kotimaahan.”

Vaikka ASF-tapaus ei periaatteessa katkaise sianlihan vientiä muihin EU-maihin, se tekee lihasta ”kuuman perunan”, jota kukaan ei oikein halua, Lukkariniemi toteaa.

Tämä nähtiin esimerkiksi Saksassa ja Belgiassa, kun niistä löytyi sairastuneita villisikoja. ”Esimerkiksi belgialaista lihaa ostivat lähinnä ne toimijat, jotka halusivat vain mahdollisimman halpaa raaka-ainetta.”

Saksan ASF-löytö johti siihen, että sianlihan tuottajahinta laski yhdessä yössä 20 senttiä eli kymmenisen prosenttia.

20 sentin tuottajahinnan lasku tarkoittaisi Suomessa elinkeinolle 32 miljoonan euron häviötä vuositasolla, Lukkariniemi laskee. ”Se on todella iso raha.”