Tilojen suojautumisen merkitys kasvaa, kun tautipaine kovenee: ”Aina vierailijoita ei tohdita riittävän tiukasti ohjeistaa, vaikka siihen olisi syytä"

Vieraiden pitäisi aina tulla navettaan vain täydellisen tautisulun kautta. Pienikin riski kasvaa isoksi, kun se toistuu usein, Terve karja kannattaa -hanke muistuttaa. Kuva: Pekka Fali

Sorkkaterveys on monilla suomalaistiloilla niin hyvä, ettei sorkkakylvyille ole tarvetta, kuten Euroopassa. Kuva: Pekka Fali

Ypäjänahon tilalla lintujen pääsy pihattoon on estetty verkoilla. Myös ovet pidetään mahdollisuuksien mukaan kiinni. Kuva: Pekka Fali

Ulkoisen tautisuojauksen tilanne suomalaisilla maitotiloilla on biocheck-arvoinnin ensimmäisten kokeilujen mukaan keskimäärin parempi kuin esimerkiksi Belgiassa. Puutteita on jonkin verran varsinkin tilan sisäisessä tautisuojauksessa. Osa selittyy erilaisella tuotantorakenteella, mutta jotakin parannettavaa löytyy lähes kaikilta.

Vihantilaisella Ypäjänahon maitotilalla ulkoisen tautisuojauksen kehityskohde löytyi pihasta.

"Huomasimme, että raatojen säilytyspaikkaa pitää vaihtaa, jotta niitä hakevan auton ei tarvitse ajaa koko pihan läpi", maidontuottaja Anna Kurkinen Raahen Vihannista kertoo.

Puoli vuotta sitten käyttöön otetussa navetassa tautisuojausta mietittiin paljon jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi vasikkala on kokonaan erillinen ja vierailijat saapuvat navettaan omasta ovesta tautisulun kautta.

Laajennuksen yhteydessä tehtiin myös päätös kasvattaa karja kokonaan omista vasikoista. "Se oli raskas asia, mutta varmaan kannatti", Kurkinen sanoo.

Ypäjänahon tila oli yksi yhdeksästä pilottikohteesta, joissa testattiin belgialaisen Gentin yliopiston kehittämää Biocheck-mallia tilan tautisuojauksen arviointiin suomalaisilla maitotiloilla. Bioturvariskianalyysissä kierretään tuotantotilat, eläinten ryhmittely, kulkureitit, rehuvarastot, lantalat ja pihapiiri, vastaten samalla runsaaseen sataan kysymykseen.

Tulosta voi verrata muihin tiloihin, joille on tehty vastaava arviointi. Näin tila näkee, missä osa-alueissa on kehitettävää, ja pystyy seuraamaan edistystä.

"Monet tuottajat tietävät heikkoudet, mutta toimia niiden korjaamiseksi ei ole välttämättä tehty, koska tautipaine Suomessa on vielä melko pieni. Tulevaisuudessa paine varmasti kovenee ja tautisuojauksen merkitys kasvaa", toteaa asiantuntija Krista Ketonen Lypsykarjan strateginen terveydenhuolto – karjan terveys talouden kilpailutekijänä -hankkeesta. Hanke tunnetaan lyhemmin nimellä: Terve karja kannattaa.

Pilottitiloilla oli parannettavaa lähinnä täydellisen tautisulun toteuttamisessa sekä rehuvarastojen suojaamisessa esimerkiksi linnuilta. ”Aina vierailijoita ei myös tohdita riittävän tiukasti ohjeistaa, vaikka siihen olisi syytä, sillä suomalaisesta puhtaasta maidosta saa olla ylpeä”, Ketonen sanoo.

"Yksittäinen pienikin riski kasvaa, kun se toistuu usein."

Ketonen muistuttaa, että antibioottiresistenssi on maailmanlaajuisesti iso asia, joka tahtoo jäädä ilmastonmuutoksen varjoon. ”Tautisuojaus on olennaista, kun tavoitellaan sitä, ettei tuotantoeläinten lääkityksestä tule itsestäänselvyyttä.”

Eläinten terveys ETT:n asiantuntijaeläinlääkäri Hertta Pirkkalainen kiersi tiloja Ketosen kanssa.

”Kysely herätti tuottajissa oikeanlaisia kysymyksiä tautisuojauksen parantamisesta. Olin ilahtunut, että monella tilalla oli oma teline sairassorkkahoitoja varten ja suurin osa tarkisti ternimaidon laadun. Nämä parantavat bioturvallisuuden lisäksi eläinten hyvinvointia”, Pirkkalainen kertoo.

Biocheckin käyttöönottoa nautapuolelle on pohdittu ETT:ssä. Piloteissa käytössä oli englanninkielisen ilmaisversion suomennos, ja virallista suomennosta harkitaan.

Pirkkalainen pitää ennakoivaa tautisuojausta hyvin tärkeänä ja biocheckiä hyvänä työkaluna sen kartoittamiseen.

Joistain kohdista suomalaistila voi saada huonot pisteet syyttä, sillä tuotantorakenne on erilainen kuin biocheckin lähtömaassa. Esimerkiksi sorkkakylpy on tällainen. "Suomessa useimmilla tiloilla ei ole tarvetta sorkkakylpyjen käyttöön. Vastaamalla ’ei’ saa kuitenkin pistevähennyksiä. Uskon, että kysymyksiä pystyään muokkaamaan Suomen oloihin sopivammiksi.”

Kyselyyn vastaaminen herättelee tiloja huomaamaan parannuskohtia. ”Parhaiten biocheck palvelee tällä hetkellä oman tilan mittarina”, Ketonen arvioi.

​Pirkkalainen kannustaa ottamaan tautisuojausasiat esiin jo suunnitteluvaiheessa: "Ulkona tulee miettiä rehu- ja lantareittien erottaminen sekä teuras- ja välitysvasikoitten lähtöreitti. Sisäistä tautisuojausta voi tehostaa asentamalla riittävästi vesipisteitä saappaitten pesuun sekä sairaskarsinalla, joka ei ole yhteinen poikivien kanssa."