On vaikea ymmärtää, miksei sadetuslaitteisiin investoida enemmän, sillä kastelu parantaa myös sadon laatua

Kuva: Kimmo Haimi

Kastelujärjestelmiä moititaan kylänraiteilla kalliiksi.

Nämä puheet eivät taida perustua faktatietoon, sillä 500–700 kilon sadonlisä viljoilla riittää kattamaan sadettamisen kustannukset. Sadetuksella saadaan Etelä-Suomen savikoilla helposti 1 000–1 500 kilon sadonlisä hehtaarille. Arvokkaat lannoitteetkin tulevat sadetuksen avulla hyötykäyttöön.

Onkin hieman vaikea ymmärtää, miksei sadetuslaitteisiin investoida enemmän.

Kuva: Kimmo Haimi

Yksi perusteltu syy jättää kastelukalusto hankkimatta on se, että pintavettä ei ole saatavilla riittävän läheltä. Puolella Suomen peltoalasta kastelukelpoinen pintavesi on kuitenkin alle sadan metrin päässä kasvustosta.

Tästä huolimatta olemassa olevat kastelulaitteet kattavat vain kolmisen prosenttia peltoalasta.

Viljan satoisuusikkuna eli sadon muodostumisen kannalta tärkein aika on 2–3 viikon jakso ennen tähkälle tuloa.

Silloin myös sadannan vajaus on suurimmillaan. Tälle ajanjaksolle tarvittaisiin noin sadan millin sateet, jotta nykylajikkeiden satopotentiaali saataisiin täyteen käyttöön. Satoisuusikkunan aikana Suomessa sataa kuitenkin keskimäärin vain neljäsosa optimimäärästä.

Kastelu parantaa luonnollisesti myös sadon laatua esimerkiksi jyväkoon kasvamisen ja jälkiversonnan vähenemisen myötä.

Varsinais-Suomessa muutama vuosi sitten toteutetussa Lossi-hankkeessa laskettiin, että modernin sadetuskaluston hankkiminen 50 hehtaarin alalle maksaa noin 35 000 euroa.

Sadettimen vuotuiseksi käyttökustannukseksi samalla pinta-alalla laskettiin työpalkkoineen, polttoaineineen ja laitteiston huoltoineen 2 200 euroa. Jos sadetuslaitteiston käyttöiäksi arvioidaan 15 vuotta, muodostuu sadetuksen vuosikustannukseksi 4 500 euroa.

Jos viljasato paranee sadettamalla 700 kilolla hehtaarilta, jää viljelijän tilipussiin kustannusten jälkeen 50 hehtaarin alalla noin 2 500 euroa ekstraa. Yhdellä vesitykkimallisella sadetuslaitteistolla ehtii käsitellä satoisuusikkunassa noin 60 hehtaarin alan. Isommilla tiloilla tulisikin olla ainakin kaksi sadetuslaitteistoa.

Kuva: Carolina Husu

Seuraavaa investointia miettiessä kannattaa laskea tarkkaan, toisiko sadettaja tai säätösalaojitus paremman koron sijoituksella kuin vaikkapa kylvökone. Modernein ja tarkinkaan kylvökone ei paranna satoa, jos vedestä on pulaa. Ainakin vanhat luulot sadetuksen kalleudesta on syytä heittää romukoppaan.

Peltohehtaareille maksettava korkea tuki laimentaa valitettavasti intoa sadetuksen lisäksi muuhunkin tuottavuuden parantamiseen ja on siksi suomalaisen kasvinviljelyn kehityksen pahin tulppa.

Kirjoittaja on agronomi ja viestintäalan yrittäjä.