Ulkomainen marja löysi tiensä suomalaisiin pöytiin – tuonti Marokosta kasvoi 70-kertaiseksi viidessä vuodessa

Espanja on tuontimaiden ykkönen – myös mansikan osalta. Kuva: Maija Partanen

Ulkomaisten tuoremarjojen tuonti Suomeen on kasvava trendi. Vuonna 2018 tuonti kasvoi peräti 25 prosenttia edellisvuoden tasoon verrattuna. Asia käy ilmi Elintarviketeollisuusliiton tilastoista.

Eniten Suomeen tuodaan mansikkaa. Myös vadelmaa, pensasmustikkaa ja karpaloa tuodaan Suomeen entistä enemmän.

Syy kasvuun on Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton erityisasiantuntija Tuija Tanskan mukaan marjojen kulutuksen yleinen kasvu. "Marjojen hyvät terveysvaikutukset tunnetaan nykyisin entistä paremmin."

Ulkomaisten marjojen suosio selittyy Tanskan mukaan hintaerolla. Kotimaiset marjat ovat suhteessa kalliimpia korkeampien tuotantokustannusten vuoksi.

"Kuluttaja päättää, kumman vaihtoehdon valitsee, koska marjarasioilla voi olla isokin hintaero. Kotimainen marja on kuitenkin kuluttajien mielestä paremman makuinen, joten toivottavasti valinta kallistuu kotimaiseen."

Vanhemmat ihmiset ajattelevat kesäpainotteisesti. Nuoret eivät välttämättä tunne marjojen satokautta yhtä hyvin

Kuva: Jukka Pasonen

Vaikka suurin osa marjoista on peräisin EU-alueelta, tuodaan marjoja Suomeen entistä kauempaa. Chile ja Marokko ovat kivunneet tuontimaiden kärkikymmenikköön aivan viime vuosina.

Esimerkiksi Marokosta tuodaan nyt lähes 70 kertaa enemmän marjoja kuin viisi vuotta sitten.

Taustalla on Tanskan mukaan kulutuksen ja tarjonnan muutos. Ympärivuotisuus on selkeä trendi.

"Mansikan lisäksi vadelmaa ja pensasmustikkaa tulee kauppoihin läpi vuoden. Niitä tuotetaan Suomen talven aikaan Etelä-Amerikassa, esimerkiksi juuri Chilessä."

Myös sukupolvien välillä on eroa. "Vanhemmat ihmiset ajattelevat kesäpainotteisesti. Nuoret eivät välttämättä tunne marjojen satokautta yhtä hyvin", pohtii Tanska.

Kuva: Jukka Pasonen

Mansikoiden tuonti kotimaisen satokauden kynnyksellä närästää marjantuottajia.

"Kun tuodaan suuria määriä halpaa mansikkaa ulkomailta, polkee se hintoja. Yleensä marjojen tuonti vähenee kotimaisten marjojen kypsyttyä, mutta monesti liian myöhään", kertoo Matti Suhonen Leppävirran marjaosuuskunnasta.

Suhonen kertoo, että kilpailu tuonnin kanssa vaikuttaa myös muiden marjojen tuotantoon. "Halpatuonti jarruttaa esimerkiksi pensasmustikka-alan kasvua."

Toisaalta Suhonen toteaa, ettei kotimaisen tuotannon tavoite olekaan halpa hinta, vaan korkea laatu.

Portugalilaiset vadelmat ovat tuttu näky kaupoissa kesäkuun alkupuolella. Kuva: Maija Partanen

Vaikka tuonti kasvaa, ei kotimaisilla tuottajilla ole syytä hätään. Etenkin mansikoiden kulutuksen kotimaisuusaste on edelleen erittäin korkea.

"Valtaosa ihmisistä odottaa, kunnes tarjolla on suomalaista mansikkaa", kertoo Suhonen.

Tanska näkee talviaikaisessa tuonnissa asiassa positiivisen puolen. "Tuoremarjat talvella ylläpitävät kuluttajien kiinnostusta. Sitten kun kotimaista marjaa on tarjolla, siirtyvät kuluttajat taas takaisin niiden pariin."

Yksi syy marjojen kulutuksen kasvuun ovat niiden terveysvaikutukset, kertoo ruokakulttuurin professori Mari Niva Helsingin yliopistosta. Tutkimustieto ja tiedeviestintä ovat kasvattaneet kiinnostusta.

"Mediajulkisuus lisää marjojen kysyntää nopeasti, vaikkakin usein hetkellisesti", kertoo Niva.

Tuoremarjojen tuonnin lisääntyminen johtuu Nivan mukaan kolmesta eri syystä. Hinnalla on merkitystä, ja monet kuluttajat haluavat kotimaisia edullisempia tuontimarjoja. Toisaalta tuontimarjat kilpailevat niitäkin edullisempien hedelmien kanssa.

Tuoremarjat tarjoavat vaihtelua pakastemarjoille ja hedelmille etenkin talvikaudella.

Taustalla on myös vaihtelunhalu. "Tuoremarjat tarjoavat vaihtelua pakastemarjoille ja hedelmille etenkin talvikaudella."

Lisäksi tuontimarjojen tarjonta ja esillepano ovat isossa roolissa "Kauppojen marjatiskit väreineen ja tuoksuineen houkuttavat kuluttajia", kuvailee Niva.

Suomalaisten marjantuottajien ei kannata kuitenkaan huolestua tuonnista. Niva kertoo, että marjat liitetään edelleen perinteisyyteen, aitouteen ja alkuperäisyyteen. "Lähellä tuotettua kyllä arvostetaan."