Keski-Suomen tiloilletuloa useasta lähteestä
Keskisuomalaisilla maatiloilla metsä- ja palkkatulojen merkitys on kasvanut, maatalouden tulojen merkitys pienentynyt, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Keski-Suomen elykeskuksen tutkimus paljastaa.
Vuodesta 2005 vuoteen 2012 liitännäiselinkeinojen tulojen merkitys on pysynyt suunnilleen ennallaan, vaikka niiden ennakoitiin kasvavan.
Maatalous työllistää tilalla vakituisesti 1–2 ihmistä. Osa yrittäjistä kokee, että töiden hoitaminen vaikeutuu lähitulevaisuudessa.
Vuonna 2005 muuta yritystoimintaa harjoittavia tiloja oli 42 prosenttia, nyt 37 prosenttia.
Yleisimmät yritysmuodot olivat koneurakointi ja polttopuiden myynti.
Maatilasta täysin eriytetty yritystoiminta oli lisääntynyt 21 prosentista 30 prosenttiin. Esimerkkejä ovat ammattiliikenne, konepaja, tilitoimisto.
Maatilojen tuotantosuunnat ovat pysyneet seitsemän vuoden aikana lähes ennallaan. Kolme tärkeintä tuotantosuuntaa ovat metsätalous, vilja ja maito.
Vuonna 2005 suurimmat esteet maaseudun yritystoiminnalle olivat pitkät etäisyydet, ajanpuute, byrokratia, kateus, laajakaistan puute, pääoman niukkuus ja työvoiman saanti.
Nykyään esteet ovat lähes samat.
Julkisen tuen saanti on lisääntynyt vuodesta 2005 vuoteen 2012, mutta sen merkitys toiminnan kehittämisessä on vähentynyt.
Vielä vuonna 2005 yli puolet vastaajista kertoi julkisen tuen vaikuttaneen merkittävästi investointien toteuttamiseen ja alentaneen riskejä. Nyt alle puolet on tätä mieltä.
Noin viidesosa vastaajista olisi pystynyt kehittämään toimintaansa ilman tukea.
Enemmistö maatilayrittäjistä arvioi sekä liikevaihdon että työmäärän pysyvän lähivuosina ennallaan.
Hieman yli puolet arvioi kannattavuuskehityksen heikkenevän. Liikevaihdon kasvua vuoteen 2013 ennakoi joka viides.
Maakunnan kehittäjiltä ja rahoittajilta yrittäjät odottavat vähemmän byrokratiaa, tarvelähtöisempiä kehittämishankkeita, tehokkaampaa yhteistyötä, parempia rahoitusjärjestelyjä sekä parempia tie- ja tietoliikenneyhteyksiä.
Kunnan maaseutuasiamies/maataloussihteeri on yleisimmin käytetty asiantuntija-apu maatilayritystä kehitettäessä. Lähes kolmannes vastaajista kiittelee kunnan maaseutuviranomaisen työtä erittäin merkitykselliseksi.
Keskisuomalaiset maatilayrittäjät näkevät maaseudun vuoteen 2016 pääosin raaka-aineen ja hyvinvoinnin lähteenä.
Eniten toimintaedellytyksiin vaikuttavat asuinviihtyvyys, turvallisuus sekä tie- ja tietoliikenneyhteydet.
Vuonna 2005 kehitystä toivottiin rahoitusta ja neuvontaa. Tänä vuonna kärkeen nousevat paremmat tietoliikenneyhteydet, tiiviimpi yhteistyö sekä helpompi työllistäminen.
Vertailututkimus 2005–2012 osoitti, että keskisuomalaiset maatilat kehittyvät joko päätuotantosuuntiinsa keskittyvinä aktiivitiloina tai osa-aikatiloina.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
