Eläinten hyvinvointikorvauksen rakenne muuttuu

Kuva: MT arkisto

Eläinten hyvinvointituki muuttuu uuden maaseutuohjelman myötä hyvinvointikorvaukseksi. Sen rakenne muuttuu kokonaan.

Perus- ja lisätoimenpiteitä ei enää jatkossa ole, MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala kertoo. Kaikki hyvinvointitoimenpiteet ovat uudessa järjestelmässä tasa-arvoisia.

Iso ero on myös se, että sitoumukset ovat jatkossa nykyisen viiden vuoden sijaan yksivuotisia, kalenterivuotta koskevia.

Jatkossa ehdot koskevat tiettyä eläinryhmää. Esimerkiksi vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen -ehdosta korvausta maksetaan vasikoiden määrän mukaan.

Nautojen ja sikojen lisäksi hyvinvointikorvauksen piiriin tulevat lampaat, vuohet ja siipikarja.

Kuten nykyisessäkin järjestelmässä, hyvinvointikorvausta voi saada vain toimenpiteistä, jotka ylittävät lainsäädännön minimivaatimukset.

Hyvinvointitoimenpiteitä voi valita yhden tai useampia, ja korvaus kasvaa suhteessa toimien määrään. Kaikkiin hyvinvointitoimenpiteisiin tulee muutoksia nykyiseen verrattuna. Suojala kehottaa viljelijöitä tutkimaan ehdot tarkasti, jotta ne pystyy varmasti täyttämään.

Komissio ei enää hyväksynyt terveydenhuoltosopimuksia osaksi hyvinvointikorvausjärjestelmää. Suojala pitää tätä selkeänä huononnuksena.

Terveydenhuoltokäynnit kuuluvat uudessa maaseutuohjelmassa toisen järjestelmän piiriin, neuvontatoimenpiteeseen.