Ruuantuotannon edellytyksiä ei tulisi heikentää turvallisuuspoliittisesti epävakaina aikoina – KD:n puoluehallitus vaatii maankäytön muutosmaksun torppaamista
Kristillisdemokraattien puoluehallitus vaatii, että maankäytön muutosmaksu torpataan maa- ja metsätaloussektorilta.
KD:n puoluehallituksen kansallisten lisävelvoitteiden säätämisessä tulisi huomioida myös EU:n asetusten aiheuttamat rasitteet maa- ja metsätalouden toimijoille. Kuvituskuva. Kuva: Timo HeikkalaHallituspuolue kristillisdemokraattien puoluehallitus julkaisi lauantaina kannanoton, jossa se ilmoittaa vastustavansa maankäytön muutosmaksua maa- ja metsätaloussektorille.
Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaan maankäytön muutosmaksun käyttöönoton vaikutukset arvioidaan. Alkuvuodesta virkatyöryhmä julkaisi arvion, jonka mukaan ohjausvaikutus ja myös kustannukset olisivat suurimpia maatalouden maankäytölle.
KD:n puoluehallitus perustelee vaatimustaan torpata muutosmaksu maatalouden osalta sillä, että ruuantuotannon edellytyksiä ei tulisi heikentää etenkään turvallisuuspoliittisesti epävakaina aikoina.
Kannanotossa viitataan myös hallitusohjelman linjaukseen siitä, ettei kansallisesti tehdä päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia.
Puoluehallitus esittää vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi pellon raivaamiselle sen, että varmistettaisiin tuotannon parempi kannattavuus ja olemassa olevan peltoalan optimaalinen käyttö.
Kannanotossa todetaan, että kristillisdemokraatit eivät suoralta kädeltä vastusta maankäytön muutosmaksua rakennetun ympäristön osalta
Puoluehallitus kuitenkin vaatii, että viljelykelpoisen alan siirtymistä ruuantuotannosta muuhun käyttöön täytyy suitsia, sillä se kasvattaisi raivaustarvetta maataloudelle.
Puoluehallitus on huolissaan siitä, että EU:n ja kansallisten asetusten velvoitteet aiheuttavat yhdessä liian suurta hallinnollista ja taloudellista taakkaa toimijoille.
Se muistuttaa, että edelleen odotetaan EU:n komissiolta metsäkatoasetuksen toimeenpano-ohjeita. Lisäksi Suomen on ryhdyttävä laatimaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, mikäli Euroopan parlamentti hyväksyy ennallistamisasetuksen.
Puoluehallituksen mukaan molemmista asetuksista koituu Suomelle koituu velvoitteita, jotka on otettava huomioon ennen kansallisten lisävelvoitteiden säätämistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




