Sulat kaudet olisivat syysviljalle pahimpia
Jos talvi nyt jatkuu lumisena ja edes pikkupakkasen merkeissä, syysviljoilla on vielä mahdollisuudet talvehtia kunnialla, professori Pirjo Peltonen-Sainio Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä arvioi.
Talvehtimista ei koskaan voida ennustaa etukäteen, sillä talvituhojen aiheuttajien kirjo on laaja.
”Voidaan olla hyvissä lähtökuopissa, ja sitten tulee yksi kriittinen tekijä, joka muuttaa tilanteen täysin.”
Menneenä syksynä kasvukausi jatkui pitkään ja vettä tuli paljon. ”Nyt ratkaisevaa on se, jäikö sinne liikaa vettä seisomaan ja iskeekö jääpolte.”
Jääpolte on yleensä keväinen ongelma. Se syntyy, kun pellon pintaan kertyy vettä joko lumen sulaessa tai taivaalta. Uusi pakkanen jäädyttää sen ja kasvit jäävät jääkerroksen alle.
Jään alla kasvi menehtyy nopeasti hapenpuutteeseen.
”Kasvukaudella kasvi yhteyttää ja kerää vararavintoa. Talvella prosessi on vastakkainen: kasvi elää vararavintojen turvin ja hengittää, joten se tarvitsee nyt happea, ei hiilidioksidia. Jos happea ei ole, vararavinnon vapauttaminen ei onnistu”, Peltonen-Sainio selvittää.
Syksyn sateiden lisäksi riskiä lisäävät kesken lumisen kauden koittavat viikon–parin sulakaudet, jotka kerryttävät pellon pintaan vettä.
Pitkä, märkä syksy johti myös ravinteiden huuhtoutumiseen.
Osa kasvustoista alkoi näyttää kellertäviltä.
”Typpi loppui niiltä kesken rehevän kasvun ja osittain myös huuhtoutumisen takia.”
Peltonen-Sainio muistuttaa, että kasvuun lähtevät syysviljat tarvitsevat keväällä kipeästi lannoitustäydennystä. ”Nyt pellot on putsattu typestä.”
Pitkän syksyn rehevöittämät kasvustot saattavat altistua talvituhosienille.
”Torjunta olisi pitänyt onnistua tekemään valtavan myöhään ja aika alhaisessa lämpötilassa. Jos siinä ei onnistuttu, taudit saattavat jyllätä lumipeitteen alla.”
Kun ilmasto lämpenee, nollan molemmin puolin liikkuvat talvisäät lisääntyvät, Peltonen-Sainio kertoo.
”Tyypillisesti tällaisia jaksoja on ollut meillä keväällä: yöllä pakkasta, päivällä lämmintä. Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan näiden jaksojen määrä kasvaa jatkossa talven aikana.”
Tämä on ongelma ennen kaikkea syysmuotoisten öljykasvien viljelyn kannalta. ”Ne eivät pidä lumipeitteettömästä pakkaskelistä. Se tuhoaa kasvupisteitä hyvin helposti.”
Hankalinta tulee olemaan lähivuosikymmeninä. Silloin meillä ei ole keskieurooppalaista leutoa talvea eikä pohjoista kylmää talvea, vaan välimuoto.
Kun ilmastonmuutos edelleen etenee, Suomen talvi alkaa muistuttaa Tanskan ja pohjoisen Saksan talvea. Silloin syysrypsin ja -rapsin menestymisen edellytykset paranevat.
SATU LEHTONEN
Tyypillisesti
tällaisia jaksoja
on ollut meillä
keväällä:
yöllä pakkasta, päivällä lämmintä.
PIRJO PELTONEN-SAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
