Vesillä synkkä vuosi – kuolleita jo saman verran kuin viime vuonna

Oikein puetut pelastusliivit auttavat hätätilanteessa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ennakkotietojen mukaan huviveneilyssä on menehtynyt tammi–elokuussa 40 henkilöä eli saman verran kuin koko viime vuonna yhteensä. Suurin osa onnettomuuksista sattui moottori- tai soutuveneissä ja suurimmassa osassa syynä oli veneen kaatuminen tai kallistuminen.

Suomen sisävesialueilla menehtyi tammi–elokuussa 34 henkilöä. Näistä Kymijoen vesistössä 15 henkilöä. Viime vuoteen verrattuna sisävesialueilla menehtyneiden määrä on kaksinkertaistunut.

Erityisen synkältä tilastot näyttävät Kymijoen vesistön osalta, missä menehtyneitä oli viime vuonna vertailuajankohtana 3 ja nyt 15, kertoo Trafin yksikönpäällikkö Ville Räisänen.

Kymijoen vesistö on yksi Suomen suurimmista, sisältäen järvistä muun muassa Päijänteen, Keiteleen ja Puulan.

Suomen merialueilla vesiliikenteessä menehtyi 6 henkilöä tammi–elokuussa 2016. Vuoden 2015 tammi-elokuuhun verrattuna Suomen merialueilla kuolleita oli kaksi vähemmän.

Vuodesta toiseen kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien pääsyy vesillä on pienen veneen kaatuminen tai kallistuma, jonka seurauksena on jouduttu veteen eikä ole kyetty pelastautumaan.

Lisäksi monissa onnettomuuksissa ns. tappokytkimen eli moottorin hätäkatkaisimen käyttö olisi voinut antaa mahdollisuuden pelastautua.

Poikkeuksellisesti tänä vuonna on menehtynyt useita ihmisiä myös törmäyksissä niin toisiin veneisiin kuin kiinteisiin rakenteisiin.

Suurimman osan menehtyneistä olisi pelastanut päälle oikein puetut pelastusliivit, sanoo Räisänen. "Pelastusliivit päälle, moottorin hätäkatkaisin käyttöön eikä oteta turhia riskejä. Vältetään veteen joutumista eli ei seisota kiikkerässä pienessä veneessä."

Tiedot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin vesiliikenneonnettomuuksiin sekä mediaseurantaan.