Syysöljypellavaa kokeillaan – heti äärioloissa
Ville Kauppinen (vas.) ja Ari Klemola seuraavat, kun Antti Airikki etsii taimia lumen alta. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoNOUSIAINEN (MT)
Suomessa kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa syysöljypellavan viljelyä.
Testistä tulee kova. Nousiaislaisen Antti Airikin pellavat ehtivät vain parisenttisiksi, kun päälle tuli useita senttejä paksu lumikerros. Lämpötilakin on jo käynyt 15 pakkasasteessa.
Nyt voidaan vain odotella, miten taimet selviytyvät. Englantilaisten ohjeiden mukaan niiden pitäisi olla 2–5-senttisiä ennen talven tuloa.
Airikki on aina ollut kiinnostunut kokeilemaan uusia viljelykasveja. Hän on viljellyt muun muassa kevätöljypellavaa, camelinaa, kevätruista ja härkäpapua.
Syysöljypellavasta hän kiinnostui kesällä Englannissa Cereals-näyttelyssä. Saman ahaa-elämyksen samassa näyttelyssä koki agronomi Ari Klemola, joka on tehnyt töitä öljypellavaa jalostavalle Elixi Oilille.
Kesän Okra-näyttelyssä miehet tapasivat uudelleen, ja Elixin osastolla asiasta keskusteltiin toimitusjohtaja Ville Kauppisen kanssa. Lopputuloksena oli, että Suomeen tilattiin viiden syysmuotoisen öljypellavalajikkeen siemeniä.
Airikin pellolla kasvaa kolmea lajiketta. Toinen koepaikka on Elimäellä Elixin viljelypäällikön Matti Mäkelän tilalla.
Myös Teho Plus -ympäristöhanke kiinnostui asiasta, sillä syysöljypellava olisi hyvä lisä talviajan kasvipeitevalikoimaan.
Öljypellavan pitäisi sitoa hyvin typpeä, hankkeessa työskentelevä erityisasiantuntija Janne Heikkinen kertoo. Hän otti Airikin lohkolta typpinäytteet ennen kylvöä ja seuraa tilannetta jatkossakin.
Kauppisen mukaan Tanska on pohjoisin maa, missä syysöljypellavaa on edes kokeiltu. Niinpä meille sopivia viljelyohjeitakaan ei ole. Jonkinlaista osviittaa saatiin Englannista.
Airikki kylvi pellavan 16. syyskuuta. ”Aikaisemmin ei pystynyt, kun lohkoa ei päästy puimaan ennen sitä.”
Pellava piti suorakylvää, mutta lohkolla kasvanut rehuherne oli täysin laossa ja puinnissa syntyi kasoja. Siksi lohko piti ajaa pariin kertaan lapiorullaäkeellä.
Suositeltu kylvömäärä on 25–45 kiloa hehtaarille ja sopiva syvyys pari senttiä.
Typpeä ei annettu, koska esikasvi oli sitonut sitä maahan riittävästi.
Englantilaiset korostavat, että öljypellava tarvitsee läpäisevän maan. Sellainen valittiin Nousiaisissakin, mutta runsaiden sateiden takia märkyys on kiusannut lohkoa.
Elimäellä pellava oli märkyyden takia pakko laittaa maahan hajakylvönä.
Airikin lohkolla ensimmäiset taimet tulivat pintaan kymmenen päivän päästä. Lumen tullessa taimiin oli tulossa toiset lehdet. ”Eivät ehtineet ihan riittävän isoiksi, mutta juuret ovat kyllä vankat.”
Lajikkeista Banquise näyttää tällä hetkellä parhaalta.
Englannissa syysöljypellavasta on saatu kolmenkin tonnin hehtaarisatoja, Kauppinen kertoo.
”Jos sato alkaisi kakkosella, syysöljypellava olisi erittäin kilpailukykyinen moneen muuhun kasviin verrattuna”, Airikki toteaa.
Hän olisi kiinnostunut kokeilemaan sitä myös kerääjäkasvina: kylvämään sen keväällä viljan alle, jolloin se vahvistuisi viljan puinnin jälkeen, talvehtisi ja tuottaisi sadon seuraavana vuonna.
Kauppinen toivoo syysmuodolta ennen kaikkea viljelyvarmuutta ja laatua.
Klemola toteaa, että syysmuoto voisi sopia hyvin luomuun. Keväällä kylvettävä öljypellava häviää helposti kisassa rikkakasveille. Syysmuoto saisi etumatkaa.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
