Routaa vähän tai ei ollenkaan
Ruispelto Salon Kiskossa oli keskiviikkona menettänyt suurimman osan lumipeitteestään. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoRoutaa on nyt koko maassa tavallista vähemmän, geohydrologi Risto Mäkinen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Etelärannikolla maa ei ole jäässä ollenkaan. Muun muassa Hangon, Tuusulan ja Anjalan mittauspisteissä routalukemat ovat nollassa.
Pohjoisempana maa on 5–10 sentin syvyydeltä roudassa. Esimerkiksi Mikkelissä routaa on viisi senttiä, eikä kerros Kuusamossa ole paljon paksumpi.
Vain Lapissa routaa on runsaammin, 10–40 senttiä.
Maan etelä- ja kaakoisosan roudattomuutta selittää paksu lumikerros. Kun pakkaskausi tuli, maa oli jo paksun eristekerroksen suojassa, eikä kylmyys päässyt puremaan.
Nyt lumikerros on tiivistynyt ja huvennut, joten tulevat pakkaskelit pääsevät jäädyttämään maata.
Ajakohdan keskimääräisistä routalukemista ei olla tällä hetkellä paljon jäljessä, Mäkinen toteaa. Tähän aikaan vuodesta routaa ei yleensäkään ole kovin paljon. Kerros kasvaa Etelä-Suomessa normaalisti maaliskuun puoliväliin asti ja Pohjois-Suomessa maaliskuun loppuun saakka.
Maan routaantuminen on hidas prosessi, Mäkinen muistuttaa. Hetkellinen pakkanen ei vaikuta, vaan vasta pitkä kylmä kausi saa jäärintaman etenemään syvemmälle.
Routaantuminen riippuu maalajista. Kuiva hiekka–soramaa jäätyy nopeimmin, savi hitaimmin. ”Mutta kun savi sitten on jäätynyt, se on kuin betoni.”
Toisin kuin voisi kuvitella, märkä maa jäätyy kuivaa hitaammin. ”Suolla ei yleensä ole routaa koskaan. Se johtuu siitä, että siellä pohjavesi on korkealla.”
Vesi on tehokas lämpövarasto. Pohjavesi myös liikkuu, joten uutta lämpöä kulkeutuu maan uumenista kohti pintaa.
Pohjavesi on nyt tavallista korkeammalla, joten sekin pitää roudan tavallista ohuempana.
Tämänhetkinen lauha kausi saattaa sulattaa tähän mennessä kertyneen routakerroksen nopeasti. ”Jos tammikuun puoleenväliin mennessä ei tule pakkasia, meillä saattaa taas olla roudaton maa”, Mäkinen sanoo.
Routa sulaa lauhalla säällä sekä pinnasta että maan lämmön vauhdittamana pohjasta päin.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
