Rukiilla ja syysvehnällä on jonkin verran lumihometuhoja, mutta muuten Etelä-Suomen talvehtiminen sujui hyvin

Viime viikon yöpakkaset vaalensivat syysohran oraita Oripäässä. Kuva: Pasi Leino

Syysviljat ja -öljykasvit näyttävät selvinneen talvesta kohtuullisen hyvin, johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgriasta kertoo.

Sekä syysvehnällä että rukiilla on jonkin verran lumihometuhoja. Kasvustoja saatetaan joutua rikkomaan, Peltonen arvioi. Lähinnä kyse on yksittäisistä, aikaisin kylvetyistä pelloista, jotka ehtivät ennen talven tuloa reheviksi.

Taannoiset kovat pakkasyöt aiheuttivat lisäjännitystä, mutta näyttää siltä, että niistä selvittiin. Kasvupisteet ovat vielä olleet niin lähellä maanpintaa, ettei isoja vaurioita tullut, Peltonen toteaa.

Vielä ei olla turvassa. Jos nyt tulee kova lämpöaalto ja sen jälkeen voimakkaita pakkasia, kylmyys alkaa napata kasvien lehtiin. "Pahinta on, jos kasvupiste tuhoutuu."

Öljykasvit ovat viljaa herkempiä. Viljalla lajike-erot ovat isot.

Ensimmäisiä kevätlannoituksia lähdettiin Etelä-Suomen vilja- ja nurmilohkoilla tekemään jo maaliskuun lopulla.

"On hyvä olla ajoissa liikenteessä, jotta ravinteet saadaan käyttöön heti kasvun alkaessa", Peltonen korostaa.

Nurmille on tehty täydennyskylvöjä, osin jopa lumen päälle.

Osa on myös kokeillut kerääjäkasvien kylvöä syysviljamaille.

Peltonen muistuttaa, että Suomi on pitkä maa.

"Tuolla Jyväskylä–Jämsä-korkeudella tulee täysi talvi vastaan. Sieltä ei vielä ole saatu mitään tietoa nurmien ja syyskasvien talvehtimisesta."

Viime kevätkin oli runsasluminen erityisesti Pohjois-Savossa. Silloin mietittiin, miten kevät etenee.

"Melkoisella vauhdilla lumet sieltäkin hupenevat, kun aurinko alkaa paistaa. Uskon, että sielläkin päästään liikkeelle toukokuun alkuviikkoina, viimeistään äitienpäivän aikaan", Peltonen sanoo.