Tavoitteena tuplatavalkuaisomavaraisuus
Suomelle on laadittu tiekartta, jolla linjataan toimia täydennysproteiinin omavaraisuuden nostamiseksi nykyisestä noin 15 prosentista 30 prosenttiin.
Tavoitteena on parantaa Suomen huoltovarmuutta ja turvata monimuotoinen viljelylajisto Suomen pelloilla.
Keinoina on alkutuotannon kehittäminen, kotimaisen valkuaisen rehukäytön tehostaminen sekä kotimaisen kasviproteiinin käytön lisääminen ihmisravinnossa.
Valkuaisomavaraisuus ja siihen liittyvä huoltovarmuus ovat nousseet esiin viime vuosina, koska täydennysproteiinin käyttö perustuu lähes täysin tuontisoijaan. Soijan viljely on keskittynyttä ja sen hintaan vaikuttaa satotasojen ja kysynnän lisäksi maailmanpolitiikka.
Tulevaisuudessa proteiini-omavaraisuuteen vaikuttavat erityisesti rehuproteiinin tuotantotavat, viljeltävät kasvit, viljelysmaan tuottavuus ja tuotantoketjun yhteistyö.
Pidemmällä aikavälillä proteiinitarpeeseen voidaan vaikuttaa myös tarkentamalla ruokinta- ja ravintosuosituksia.
Tiekartan mukaan tärkeintä on saada aikaan muutoksia viljelyssä ja rehukäytössä. Keinoiksi kotimaisen valkuaistuotannon lisäämiseen ehdotetaan viljojen ja nurmen satotasojen nostamista sekä härkäpavun ja herneen viljelyalojen lisäämistä.
Huoltovarmuuden näkökulmasta viljelyalan lisäys ei kuitenkaan saisi vähentää öljykasvien tai viljojen viljelyä. Ratkaisu voisi olla viljelykelpoisimpien kesanto- tai muiden viljelemättömien alojen ottaminen viljelyyn ja palkoviljojen maanparannusominaisuuksien hyödyntäminen.
Asiantuntijat näkevät rypsin ja enenevässä määrin myös rapsin merkittävinä kotimaisina proteiinilähteinä. Niiden viljelyn ylläpitoa ja laajentamista pidetään kuitenkin epävarmana EU:n neonikotinoidi-pohjaisten peittausaineiden käyttökiellon takia.
Levät, hyönteiset ja madot ovat varteenotettavia proteiinilähteitä, mutta niiden tuotannosta ja käytöstä tarvitaan enemmän tietoa.
Keskeisintä ruokakäytön kannalta on kotimaisten valkuaiskasvien saatavuuden parantaminen ja kuluttajatuotteiden kehittäminen. Tarvitaan toimijoita, jotka muokkaavat proteiiniraaka-aineita elintarviketeollisuudelle ja kuluttajille käytettävään muotoon.
Työryhmä ehdottaa jatkotoimiksi alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden yhteistyön tiivistämistä.
Tiekartan toteutti VTT yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken kanssa Maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
