Keskieurooppalaiset tuovat rahaa Lappiin

Särkijärven majojen emäntä, yrittäjä Tarja Veisto (vas.) ei juuri ehdi itse lomailla, mutta ehtii välillä vieraidensa seuraksi noutopöytään. Kuva: Jaana Kankaanpää

Hanget kimmeltävät sinisessä valossa, ja punaiset tuvat luovat pitkiä varjoja. Pakkasta on pari astetta, joten ulkoilusää on täydellinen.

Läheisen järven jäällä edetään varovaisin ottein. Asialla ovat ranskalaiset turistit, jotka  kokeilevat hiihtoa luultavasti ensimmäistä kertaa.

Kummallakin keikkuu kamera otsalla, jotta elämys tulee tallennetuksi.

Näky on tyypillinen näillä nurkilla, sillä Muoniossa sijaitsevaan matkailuyritykseen tulee kiitettävästi asiakkaita Keski-Euroopasta.

”Saksalaisia, ranskalaisia, brittejä, joitakin italialaisia ja espanjalaisia. Suurin ryhmä ovat yhä suomalaiset”, luettelee Särkijärven majojen yrittäjä Tarja Veisto. Hän emännöi matkailutilaa useamman polven jatkumona.

Veisto on juuri palannut ranskalaisryhmän kanssa Kemistä. Nyt on kuitenkin aika heittää lennossa essu päälle ja alkaa valmistella päivällistä. Kokki on perunut tulonsa, joten illan kalakattaus on Veiston ja parin harjoittelijan varassa.

Veisto on pitänyt marraskuun jälkeen vain viisi päivää lomaa, ja nyt eletään kiireistä hiihtoloma-aikaa.

”Siivoojista on iso pula. Omat nuoret lähtevät pois eivätkä näe matkailua mahdollisuutena tehdä töitä. Tuntuu, että palveluammatit eivät enää kiinnosta”, Veisto harmittelee.

Toisin kuin suomalaiset, ulkomaalaiset turistit kaipaavat runsaasti ohjelmaa. Viime aikoina Veistot ovat rakentaneet turistien kanssa pihaan jääbaarin, nikkaroineet noitarumpuja, käyneet lumikenkäilemässä ja pilkillä. Välillä tehdään reissuja pidemmällekin.

Monesti Veisto myös saunoo turistien kanssa, tekee heille jalkakylpyjä ja houkuttelee avantoon.

Yhdessä puuhastellessa on syntynyt lukuisia kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Moni palaa Muonioon yhä uudestaan.

Kaikkea ohjelmaa Veistojen ei tarvitse kehitellä itse, sillä lähellä sijaitsevat Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ja Levin laskettelukeskus.

Lisäksi jokusen kilometrin säteeltä löytyvät poroherkkuja tarjoava Tunturiporo sekä Torassieppi, jossa pääsee koira- ja porovaljakkoajelulle ja moottorikelkkailemaan.

Matkailuyrittäjät soittelevat toisilleen tiuhaan ja ohjaavat asiakkaita toistensa luo. Verkostoituminen takaa menestyksen, sillä yhteistyöllä Muoniosta on muodostunut iso elämyspuisto.

Veiston mukaan alkuvuoteen loi synkän varjon se, että liki kaikki venäläiset peruivat tulonsa ruplan romahduksen takia. Yleensä he matkailevat pohjoisessa tammikuun alussa. Yrittäjä laskeskelee, että takkiin tuli ainakin kymppitonnin verran.

Onneksi Lapissa ei kuitenkaan olla yhtä riippuvaisia venäläisturisteista kuin Etelä-Suomessa. Hiljaiseloa kesti vuodenvaihteen jälkeen muutaman viikon, kunnes keskieurooppalaiset taas saapuivat. Nyt Särkijärvellä käy taas mukava kuhina.

Kuudelta alkavalla päivällisellä jokaisessa pöydässä istuu porukkaa. Vain kiinalaisten pöydässä vallitsee hiljaisuus, kun seurue on keskittynyt näpläämään älypuhelimiaan. Veiston mukaan aasialaiset ovat löytämässä tiensä Lappiin.

Helmi–huhtikuussa mökit myydään usein täyteen. Vapun tienoo on lumien kannalta jo hieman kiikun kaakun. Kesäsesongille pitäisi keksiä tekemistä turistien houkuttelemiseksi.

Kesäasiakkaita varten Veistot aikovat uudistaa puutarhansa. Aistillisessa puutarhassa voi tassutella paljain jaloin nurmipolulla, hakepolulla ja käpypolulla.

Pihapensaista saa myös kerätä marjoja.

Torassiepin matkailukeskus sijaitsee viiden kilometrin päässä Särkijärven majoilta. Matkan varrella silmäkulmassa jo vilahtaa järven jäällä viilettävä koiravaljakkojen retkue.

Viimeistään pihaan saavuttaessa huomaa, että täällä ei lopu tekeminen kesken. Moottorikelkka pärisee ja hiihtäjiä saapuu kahville.

Toisella puolen tietä kimaltelee lumihotelli, jossa voi yöpyä sadalla eurolla. Tarjolla on perushuoneiden lisäksi morsius­sviitti ja perhehuone.

Turistien iloksi lumihotellin takana röhkii pari villisikaa.

Muutaman sadan metrin päästä löytyvät ne todelliset tähdet, joita kaikki tulevat katsomaan: porot. Miljöö on autenttinen, sillä paikalla on toiminut porotila jo yli sadan vuoden ajan. Museoitu lapinkartano on vuodelta 1847.

Opas Emilia Pussinen kantaa mukanaan jäkälää, jolla eläimet saadaan houkuteltua kosketusetäisyydelle. Paikalle löntystävät nuoret porot ovat valioyksilöitä, koska ne koulutetaan vetämään valjakkoa.

Pussinen on kausityöntekijä, joista Lapissa on pulaa. Seikkailunhaluisen nuoren elämäntyyli sopii kausityöhön erinomaisesti: talvet työskennellään ja kesät reppureissataan.

Torassiepin uusin ohjelmapalvelu on digital detox eli vieroittuminen kännyköistä ja tietokoneista. Henkilökunta kerää laitteet pois sovituksi ajaksi. Pussisen mukaan hollantilainen toimittajaryhmä kävi testaamassa kuuria neljän päivän ajan.

”Heillä näytti olevan todella vaikeaa”, opas naurahtaa.

Toimittajia on ravannut Torassiepissä monesta muustakin maasta, kuten viimeksi Serbiasta.

Herää kysymys, onko monellakaan varaa matkustaa Suomeen.

Mitään halpaa lystiä ei Lapissa seikkailu nimittäin ole. Torassiepissä noin 600 metrin poroajelu, käynti museossa ja pullakahvit maksavat sata euroa per osallistuja. Puolentoista tunnin huskyajelun saa 90 eurolla.

Lumikenkiä ja suksia saa sentään vuokrata kohtuuhintaan.

Ilta painuu pimeän puolelle, jolloin Särkijärven majoilla lämpiää rantasauna. Veisto on jälleen valmistanut vierailleen jalkakylvyn villiyrteistä.

Emäntä haaveilee, että saisi joskus nipistettyä itselleen omaa aikaa. Sen hän käyttäisi kouluttautuakseen luontaishoitojen tekemiseen.

Omasta ajasta haaveillessa voimaa sopii ammentaa avannosta. Myös tieto keväämmällä koittavasta paussista auttaa jaksamaan.

Heti, kun turistivirta hiipuu, Veisto vetäytyy yksin tunturiin. Siellä rasittuneen mieli lepää.