"Suomalainen tuotanto kestää vertailun minkä tahansa maan kanssa – Me osataan tämä homma, jos joku", vakuuttaa Agronomiliiton vuoden vaikuttaja Ilmo Aronen

Rakkaus kotiseutuun on saanut Ilmo Arosen sietämään pitkää työmatkaa. Hän on koko uransa ajan asunut kotitilallaan Euran Hinnerjoella, missä myös maatalouden käytännön haasteet ovat tulleet tutuiksi. Kuva: Juha Sinisalo

Innovaatiot ovat aina hyvän tiimityön tulosta ja tuotekehitys tarvitsee tuekseen tutkimusta, muistuttaa dosentti Ilmo Aronen. Kuva: Juha Sinisalo

”Tärkeintä on luottamuksen tunnelma ja kyky ottaa selvää asioista”, kiteyttää maatalous- ja metsätieteen tohtori Ilmo Aronen viestiään alan opiskelijoille.

Hänet kutsuttiin kolme vuotta sitten Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ensimmäiseksi työelämäprofessoriksi. Pitkän ja ansiokkaan uran alan tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa tehnyt Aronen on pestistä hyvin innostunut.

”Saan olla vaikuttamisen välikappaleena luomassa lisää vuoropuhelua yliopiston ja elinkeinoelämän välille”, Aronen kertoo.

Professuurin erityisalueena on ruokaketjun liiketoiminta ja johtaminen. Toimi perustettiin alan opiskelijoiden toiveita kuunnellen ja useiden säätiöiden lahjoittamin varoin.

”Maatalosylioppilaiden järjestö Sampsa ry:n toive oli, että opintoihin saataisiin lisää työelämään valmentavia elementtejä”, Aronen kertoo.

Professuurin ja sitä hoitavan Arosen myötä tiedekunnan opintotarjontaan saatiin kurssi, jonka aiheena on käytännön johtaminen ruokaketjun alalla. Luennoitsijoina vierailee alan yritysten ylintä johtoa kertomassa valinnoistaan, urastaan ja johtamisen periaatteistaan.

Palaute opiskelijoilta on ollut hyvin positiivista.

”Uskon, että kurssi on lisännyt opiskelijoiden uskoa siihen, että he ovat tulevaisuuden alalla. Pääaineesta riippumatta Viikki antaa vahvan tiedepohjan ja valmiudet toimia monissa eri tehtävissä.”

Kurssi on järjestetty kaksi kertaa, ja osallistujia on ollut yli sata. Parhaillaan tiedekunnassa suunnitellaan tulevia koulutusohjelmia, ja työn tueksi kaivataan myös sidosryhmien palautetta. ”Vuoropuhelun lisääminen elinkeinoelämän ja yliopiston välillä on tärkeää.”

Aronen kiittelee nykyopiskelijoita hyvin orientoituneiksi työelämää kohtaan. ”Omaehtoinen oppiminen on lisääntynyt viime vuosina”, hän arvioi.

Aronen palkittiin viime kuussa Agronomiliiton Vuoden vaikuttaja 2021-tunnustuksella. Tunnustus annetaan vuosittain henkilölle, joka on vaikuttanut myönteisesti ruoka-alan kehitykseen tai näkyvyyteen sekä toiminut kannustavana esimerkkinä.

Yliopistovirkansa lisäksi Aronen toimii seniors advisorina Lantmännen Agro Oy:ssä.

Agronomiliitto perusteli valintaa elinkeinoelämän ja tieteellisen tutkimuksen välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistämisellä, jossa Aronen on onnistunut ainutlaatuisella tavalla.

”Koen tämän tunnustuksen tulevan koko urasta, ei mistään yksittäisestä onnistumisesta”, Aronen sanoo.

Onnistumisia vuosien varrelle mahtuu useita. Työuransa alkuvaiheilla Aronen oli kehittämässä Rehuraision nopeasti suosituksi noussutta Melli-kivennäistä ja myöhemmin ihmerehuksikin kutsuttuja kehityspäällikkö Merja Holman innovoimia Benemilk-tuotteita.

Hän korostaa, että innovaatiot ovat aina hyvän tiimityön tulosta. ”Jotkut asiat ovat ehkä liikaakin henkilöityneet minuun.”

Tuotekehitys tarvitsee taustalleen laadukasta tutkimusta. Hyvä esimerkki tästä on histidiini-aminohappo, jonka riittämätön saanti todettiin tutkimuksissa maidontuotantoa rajoittavaksi tekijäksi. Tiedosta oli selkeää hyötyä rehujen tuotekehitykseen.

Rehusuunnittelu ja täsmäruokinta ovatkin jo pitkään olleet tärkeä osa maatalouden ympäristötyötä ja ilmastonmuutoksen torjumista.

”Järjestimme ensimmäisen ympäristöseminaarin ruokinnan ympäristövaikutuksista vuonna 1995. Silloin vähän jännitti, mutta vastaanotto oli hyvä. Ei maatalouden ympäristötyö ole mikään uusi asia”, Aronen toteaa.

Nykyisin digitalisaatio tarjoaa runsaasti keinoja pienentää maatalouden ympäristövaikutuksia. ”Data on ikään kuin pääomaa, jota voidaan koko ajan käyttää paremmin hyödyksi ja lisätä tuottavuutta.”

Digitalisaatio on myös yksi apuväline, jolla suomalaista maataloutta voidaan vielä tehostaa.

”Jatkuvasti on jo tehostettu, keinot ovat aika lailla käytössä. Tilanne ei ole helppo”, Aronen kommentoi nykytilaa.

Jäljitettävyys on yksi digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista.

”Vienti, etenkin erikoistuminen kapeille tuotealoille, on meille mahdollisuus. Suomalainen tuotanto kestää vertailun minkä tahansa maan kanssa. Me osataan tämä homma, jos joku”, Aronen vakuuttaa.

Aronen tuntee maatalouden myös käytännössä, sillä hän on koko työuransa ajan asunut kotitilallaan Euran Hinnerjoella.

”Rakkaus kotiseutuun on saanut sietämään pitkiä työmatkoja. 31 vuotta myös viljelin. Nyt pellot ovat vuokralla. ’Kotipesä on jänöllekin rakas’, kuten Aleksis Kivikin on todennut.”

Vapaa-ajalla Arosen tärkein harrastus ovat metsätyöt, joita hän tekee yhdessä vaimonsa kanssa. Mielenkiinnolla hän on hoitanut myös monia luottamustoimia muun muassa OP-ryhmässä.

Runsaan vuoden ajan osan huomiosta on saanut ensimmäinen lapsenlapsi. ”Välillä sitä miettii, miten itse aikanaan selvittiin”, kolmen aikuisen lapsen isä pohtii.