Keritsijöiden kalenterit pullistelevat, koska keikkatyöläiset ulkomailta eivät pääse maahan – "Kyllä kaikki kerittyä saadaan", uskoo kerintäkonkari

Lampaiden kerinnän lyhyt sesonki ajoittuu juuri samaan aikaan poikkeusolojen kanssa, mikä pitää alan suomalaiset ammattilaiset hyvin kiireisinä. Keritsijät epäilevät, että kevään kerintäkauden venyminen kesään voi sotkea aikataulua myös syksyllä ja lisätä hävikkivillan määrää. Kuva: Pekka Fali

Suomen harvojen ammattikeritsijöiden puhelin on soinut viime aikoina tiuhaan. Moni tila, joka yleensä teettää lampaiden kerinnät ulkomaisilla yrittäjillä, on nyt vailla tekijää.

"Kalenteri oli täysi muutenkin, mutta nyt Suomessa on monen tuhannen lampaan gäppi täytettävänä. Uudet ajat menevät kesäkuulle", lampuri ja keritsijä Lauri Tolonen Ypäjältä kertoo.

Pitkään alalla ollut äänekoskelainen Marko Känsälä uskoo, että kaikki lampaat saadaan kerittyä.

"Sen verran on tullut alalle kotimaisiakin tekijöitä, että eivät kerinnät tekemättä jää. Itse olen luvannut muutaman tilan tavallista enemmän, mutta vain lähialueelta. Kyselyjä tulee varsinkin Etelä-Suomesta."

Todennäköistä on, että kerintäkausi venyy poikkeustilan vuoksi keväältä kesään.

"Ajoissa kannattaa kysellä, jos oma vakiokeritsijä on estynyt", ohjeistaa noin 10 000 lammasta vuodessa keritsevä Toni Kattilakoski Kaustisilta.

Pääelinkeinonaan keritsevän Kattilakosken kalenterissa on vielä tilaa huhtikuun lopulla, mutta pääsesonki toukokuu alkaa olla täynnä. "Jonkin verran on tullut kyselyjä uusilta asiakkailta."

Yleisesti keritsijöillä on paljon vakioasiakkaita, mikä rajoittaa uusien asiakastilojen palvelua. Monilla kevään kalenteria täyttää myös oman lammastilan karitsointi. "Sen vuoksi ei uusia isoja asiakkaita uskalla ottaa", kotkalainen Tuomas Mattila kertoo.

"Mainostaa en ole uskaltanut, koska vakioasiakkaita on paljon", Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa keritsevä Silja Alamikkotervo toteaa.

Suurimpia ulkomaisia urakoitsijoita Suomen lammastiloilla ovat virolainen isä ja poika Peedo ja Ando Fiks, joille rajan sulkeminen on kova isku.

"Asiakkaistamme 80–90 prosenttia on Suomessa, mutta niin kauan kuin liikkumista rajoitetaan, emme pääse tulemaan töihin", Peedo Fiks kertoo.

Kaksikko kerii Suomessa noin 20 000 lammasta vuodessa. Kevään osuus siitä on Fiksin mukaan 7 000–9 000 lammasta. Liikkumisrajoitukset ajoittuvat juuri kerintäsesonkiin, joten näillä näkymin Fiksien asiakastilojen on keksittävä muu ratkaisu.

Ongelma ei koske vain Suomea.

"Kerintä on maailmanlaajuisesti ala, jossa harva maa tulee toimeen omin voimin. Ulkomaista kausityövoimaa käytetään myös isoissa lammastalousmaissa, kuten Britanniassa", Fiks toteaa.

Moni suomalaistila kerii lampaita nyt mahdollisuuksien mukaan itse, Suomen lammasyhdistyksen toiminnanjohtaja Marjo Simpanen kertoo. Siihen kannustaa myös Suomen keritsijät ry:n hallitukseen kuuluva Tolonen.

"Youtubesta ohjeita katsomaan, ja kone tai fiskarsit käteen", hän rohkaisee.

Viime vuonna alalle ryhtynyt Tolonen kerii kevään aikana noin 3 000 lammasta. Enempään hän ei oman tilan töiden vuoksi ainakaan keväällä pysty.

"Kerinnästä saa kyllä leipätyön, kunhan opettelee ja on valmis fyysiseen työhön. Itse en ole lähes kymmenen konttorivuoden jälkeen katunut päivääkään", Tolonen kannustaa.