"Harvasta viljelykasvista tulee näin hyvä fiilis"

Maidontuottaja Markku Kauppinen viljelee rehumaissia jo kolmatta kesää. – Hyödyt näkyvät maitotilissä, sillä maissi maistuu ja myös tuotokset ovat nousseet, Kauppinen iloitsee. Kuva: Anne Anttila

Kevätruisvehnälajike Naganosta on saatu hyviä satoja jopa tämän kesän kuivissa olosuhteissa. Kuva: Anne Anttila

Rehumaissi sekä kevätruisvehnä tekevät tuloaan myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. Kyseiset viljelykasvit tuottavat mahdollisuuden tehostaa karjatilojen rehutuotantoa sekä parantaa samalla karjatilojen kannattavuutta.

Ajantasalla-hanke järjesti tilaisuuden tutustua Reisjärvellä sijaitsevalla Riihimäen tilalle, jossa molemmat uudet viljelykasvit ovat kasvussa.

Isäntä Markku Kauppinen ei peittele tyytyväisyyttään, sillä tilalla viljellään rehumaissia hyvin tuloksin. Myös meneillään olevan kolmannen kesän osalta on odotettavissa onnistunut sato.

Hyviä loppulukemia on ennustettavissa myös ensimmäistä kautta viljeltävälle kevätruisvehnälle.

"Ainakin maissi on tullut jäädäkseen. Harvasta kasvista voi sanoa, että miten ihmeessä olemme pärjänneet ilman. Tunnelmat ja satonäkymät ovat todella hyvät", Kauppinen paljastaa tyytyväisenä.

Maissi mielletään perinteisesti eteläisempien maiden viljelykasviksi, mutta sen viljely lypsykarjan rehuksi on yleistynyt myös Suomessa.

Berner Oy:n asiakkuuspäällikkö Jarmo Ahon mukaan maissin viljelyala on tällä hetkellä noin tuhat hehtaaria.

"Maissilla on kuitenkin nostetta, sillä kuitupitoinen ja maittava energiarehu sopii hyvin täydentämään nurmisäilörehua ruokinnassa."

Ahon mukaan maissin viljelyä puoltavat myös monet muut seikat.

"Yksi oleellisimmista on se, että maissista saadaan kertakorjuulla kolmen nurmisadon verran satoa. Kyseessä on kuitenkin sen verran vaativa kasvi, että viljely kannattaa suunnata tilan parhaimmille peltolohkoille. Maissi ei menesty myöskään turvepohjaisella maaperällä eikä myöskään poutivissa rinteissä", Aho ohjeistaa.

Maissin kasvu on voimakkaimmillaan loppukesällä, jolloin yöt alkavat pidentyä. Itse korjuu ajoittuu yleensä syys–lokakuulle, jotta tähkät ehtivät kasvaa mahdollisimman isoiksi. Ahon mukaan korjuussa on kuitenkin omat muistisääntönsä.

"Jos syyshallat pääsevät yllättämään, maissi täytyy korjata viikon kuluessa pakkasesta, ettei se ala pilaantua. Vaikka säilönnällisesti sokeripitoinen maissi on helppo kasvi, niin säilönnässä tulee aina käyttää kuitenkin säilöntäainetta. Näin vältetään rehun lämpeneminen sekä homeiden ja hiivojen kasvu."

Maissin kylvössä käytetään apuna niin sanottua Samco-tekniikkaa, jossa maissi kylvetään UV-valon vaikutuksesta hajoavan kalvon alle.

"Tämä toimii kuin minikasvihuone, joka suojaa kasvia sen alkukehityksen aikana sekä nopeuttaa kasvuun lähtöä. Kylvön aikana tehdään myös rikkatorjunta kalvon alle levitettävällä maavaikutteisella herbisidillä."

Jarmo Ahon mukaan maissin viljelystä Samco-menetelmällä on saatu hyviä tuloksia myös silloin, kun viljelyolosuhteet ovat olleet haastavia.

"Erityisesti kuivissa ja kuumissa olosuhteissa kylvömenetelmästä on saatu selkeitä hyötyjä. Kalvon alla kosteus pysyy tasaisena ja kasvuun lähtö on vakaata."

Riihimäen tilalla viljellään myös kevätruisvehnää ja isännän mukaan ensimmäisen kesän sadosta on odotettavissa hyvin mallikelpoista.

"Hyvältä näyttää, vaikka kuivuuden jälkeen kasvustoa piiskasikin rankka raekuuro."

Ahon mukaan kuivista olosuhteista huolimatta kevätruisvehnästä ollaan saamassa myös valtakunnallisella tasolla mainitsemin arvoisia satoja.

"Ruisvehnä on tervetullut uutuus myös näille leveysasteille, sillä Nagano-niminen lajike näyttää pärjäävän hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Sillä on voitu paikata jopa sateiden takia pilalle mennyttä satoa", Aho tietää kertoa.

Nagano on aikainen ja satoisa kevätruisvehnälajike, joka on varsin kustannustehokas vaihtoehto nurmisäilörehun lisäksi. Asiantuntija Ahon mukaan Nagano on lajikkeena nopeakasvuinen, lujakortinen ja erityisen vahva jopa kasvitauteja vastaan.

"Lujakortisuuden vuoksi Nagano kestää hyvin runsastakin lannoitusta. Kevätruisvehnä soveltuu myös suojaviljaksi nurmen perustamiseen, jonka jälkeen on mahdollista kylvää myös syyskylvöisiä kasveja sen lyhyen kasvuajan vuoksi. Normaalina kesänä kevätruisvehnän kasvukausi kylvöstä korjuuseen kestää 90 päivää."