Visainen ongelma ratkeamassa: Hevosenlantaa aletaan mädättää biokaasuksi auton tankkeihin Lahdessa

Raisa Kylliäinen lapioi kuivikkeita Tommi Kylliäisen ravitallilla Jokimaan raviradalla. Kuva: Kimmo Haimi

Lahdessa sijaitsevan Jokimaan raviradan yhteyteen aiotaan rakentaa biokaasulaitos, jossa käsitellään tulevaisuudessa kaikki raviradan alueella sijaitsevien neljän hevostallien lanta.

Hygienisoidusta lannasta valmistetaan ensin mädättämällä biokaasua liikennekäyttöön. Mädätysjäännöksestä puolestaan jalostetaan luomulannoitetta lähiseudun viljelijöiden ja kuluttajien käyttöön.

Tavoitteena on, että laitos on toiminnassa ensi vuoden kesällä, jolloin raviradalla järjestetään Kuninkuusravit, kertoo Janne Ekholm Jokimaan raveista.

Jokimaan mädättämö on ensimmäinen hevosenlannasta biokaasua valmistava laitos Suomessa. Hevosenlannan mädättämistä on pidetty teknisesti vaikeana, koska siinä kuiva-ainepitoisuus on selvästi suurempi kuin esimerkiksi naudan tai sian lannassa.

Hevosenlannan jatkokäyttö tai hävittäminen on ollut varsinkin Etelä-Suomen hevostiloilla suuri ongelma jo vuosien ajan. Jokimaan raviradalla ongelma on tähän asti ratkaistu toimittamalla alueella syntyvä kuorma-autoilla polttolaitokseen Järvenpäähän. Matkaa siitä kertyy noin 80 kilometriä.

"Pystymme pienentämään tällä tuntuvasti hiilijalanjälkeä", Ekholm toteaa tyytyväisenä.

"Mädättämisen avulla hevosenlannan ravinteet saadaan kokonaisuudessaan talteen toisin kuin poltettaessa, jolloin hävikkiä syntyy kohtalaisen paljon. Lisäksi energiahyötysuhde on mädätettäessä selvästi parempi kuin poltossa."

Energia-alan osaamista hankkeeseen tuo mäntsäläläinen Nivos, joka on mukana rakentamassa maatilojen sivuvirtoja hyödyntävää biokaasulaitosta Hyvinkäälle.

Biokaasulaitoksessa on tarkoitus käsitellä hevosenlannan ohella myös muita lähiseudulla syntyviä sivutuotevirtoja. Tarkoituksena on vastaanottaa ainakin lähiseudun elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä kauppojen ja ravintoloiden biojätteitä.

Ekholmin mukaan toimitusmatkat pyritään pitämään suhteellisen lyhyinä, jotta toiminnasta syntyvä hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.

"Materiaalia kerätään ehkä 20–40 kilometrin säteeltä."

Tavoite on realistinen, sillä lähialueella sijaitsee useita suuria elintarvikealan tuotantolaitoksia.

Sijainti auttaa myös lopputuotteiden myynnissä: Lahden ja Hollolan alueella riittää kysyntää sen valmistamille kuluttajatuotteille. Lisäksi lähiseudulla viljellään muun muassa mallasohraa ja vehnää.

Mädätysjäännöksestä valmistetut lannoitteet ovat luomukelpoisia, joten ne käyvät myös luomumallasohran viljelyyn.

"Ajatus on, että ravinnekierrosta tulee mahdollisimman eheä. Tiloille pystytään toimittamaan lannoitetta, joka on valmistettu sellaisista sivutuotteista, jotka ovat syntyneet heidän tuottamansa heinän ja viljan käytöstä."

Ekholmin mukaan hankkeen tekee ainutlaatuiseksi myös se, että siinä on mukana myös kolmannen sektorin toimija.

Osa biokaasulaitoksessa syntyvästä lannoitteesta toimitetaan lähellä sijaitsevalle Kaupunkikylä-yhteisölle, joka tarjoaa asumispalveluja ja työtoimintaa kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille.

"Kaupunkikylässä lannoitetta voidaan sekä käyttää lannoitteena yhteisön omilla luomupelloilla tai sen asukkaiden omilla viljelmillä."