Worldwatch nostaa maaseudun kestävän kehityksen perustaksi
Suomi ja suomalaiset viljelijät voivat olla kestävän kehityksen mallina maailmalle, Worldwatch-instituutin pääjohtaja Robert Engelman sanoo. Maailman tilaa käsittelevä raportti julkaistiin suomeksi torstaina.
Kuva: Markku VuorikariOnko liian myöhäistä? kysyy tämänvuotinen Worldwatch-instituutin Maailman tila -raportin suomenkielinen kansi.
Ei ihan, instituutin pääjohtaja Robert Engelman vastasi kirjan julkistuksessa Helsingissä torstaina. ”Mutta aika on itse asiassa nopeimmin hupeneva varamme.”
Maailman tila -raportti vaatii energian tuhlaukseen perustuvan pakkokasvun korvaamista nollakasvuun sopeutetulla talouspolitiikalla. Kasvuvaraa jäisi vain kehitysmaille.
”Se on tämän vuosisadan alun suuri haaste”, Engelman painotti.
”Valitettavasti nyt politiikkaa tehdään uskoen, ettei talouskasvulle ole mitään rajaa. Mutta meillä on vain yksi maapallo.”
Nykyisellä elintasolla maapallo kestää 4,7 miljardia ihmistä, raportti laskee. Väkeä on nyt 7,1 miljardia eli 1,5 maapallon kantokyvyn verran. Ihmisistä 1 030 miljoonaa oli aliravittuja viime vuonna.
Vesi, ravinteet ja hiilipäästöt kestävyysongelmina
Kestävän kehityksen perusta on maaseudulla, Engelman viestittää viljelijöille, metsänomistajille ja maaseudun yrittäjille.
”Kaikki riippuu viljelijöistä. Heitä tarvitaan tuottamaan ruokaa, ja he voivat sitoa hiiltä takaisin maahan. Heille pitäisi myös maksaa siitä.”
Parantamisen varaa silti on. Maailman maatalouden kestävyysongelmia ovat Engelmanin mukaan veden ja ravinteiden käyttö sekä hiilipäästöt.
”Haaskaamme fosforia, vaikka sille ei ole korviketta”, Engelman muistutti. Hän haluaa lannan ja kompostien ravinteet kiertoon.
Suomalaiset viljelijät voivat näyttää maailmalle mallia, Engelman toivoo. Saman toiveen hän suuntaa koko Suomelle: ”Pienikin maa voi olla mallina muille.”
Worldwatch-instituutti: Maailman tila 2013. Onko liian myöhäistä? 287 sivua. Gaudeamus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
