Viljelijät keräsivät laivallisen vehnää vientiin
Bjarne Westerlund (edessä) ja viljelijä Rikard Korkman seurasivat keskiviikkona tyytyväisenä, kun vehnää lastattiin laivaan Loviisassa Valkon satamassa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLOVIISA (MT)
Loviisan satamasta lähti eilen torstaina kohti Saksaa rahtialus, jonka lastina oli 3 000 tonnia pääasiassa uusmaalaisten viljelijöiden tuottamaa vehnää.
Tällä kerralla kyse ei ollut suurten kotimaisten viljaliikkeiden kokoamasta erästä. Lastin kokosivat viljelijät itse kyllästyttyään kotimaassa maksettaviin viljan hintoihin.
Vastaava lasti lähti Loviisasta myös kaksi viikkoa sitten.
Ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n Uudenmaan liiton toiminnanjohtaja Bjarne Westerlund kertoo, että toive vaihtoehtoisten ostajien löytämisestä suomalaiselle viljalle on itänyt viljelijöiden piirissä vuosia.
Lopullisen sysäyksen kahden laivalastin kokoaminen sai vuosi sitten järjestetystä liiton tuottajapäivästä.
”Viljelijät ovat saaneet tarpeekseen siitä, että Suomessa viljan hinta laahaa Keski-Euroopan ja pörssihintojen alapuolella, vaikka suomalainen vilja, erityisesti kaura ja ruis, ovat erittäin hyvälaatuisia. Viljasta halutaan parempi hinta.”
Koska Suomessa tuotetaan joka vuosi viljaa enemmän kuin kotimaassa kulutetaan, luonteva ratkaisu on etsiä uusia ostajia maan rajojen ulkopuolelta.
SLC kokosi yhdessä MTK:n kanssa työryhmän, joka ryhtyi selvittämään vientimahdollisuuksia.
Mukaan tuli muun muassa kaksi uusmaalaisten viljelijöiden omistamaa hankintayhtiötä, A-spannmål ja Nyländska Spannmålskompaniet.
Lisäksi viennin käytännön asioita hoitamaan tuli mukaan tammelalainen viljanvientiyritys Polar Oats.
”Työryhmää perustettaessa viesti oli se, että nyt eivät riitä pelkät selvitykset, tarvitaan myös toimintaa.”
Tärkeänä asiantuntijana oli Westerlundin mukaan myös MTK:n vilja-asiamies Max Schulman, jolla on hyvät kontaktit eurooppalaisiin viljanostajiin.
Työryhmä valmisteli talven aikana sopimusmallin viljakauppaa varten. Siinä asetettiin laatuvaatimukset täyttävän vehnän minimihinnaksi 140 euroa tonnilta, ja mikäli valkuainen on yli 12 prosenttia, 145 euroa tonnilta.
Vähimmäiserä oli 40 tonnia.
Tavoitteena oli saada kokoon vähintään 10 000 tonnia vehnää. Aivan siihen ei Westerlundin mukaan ylletty.
”Mukaan ilmoittautui reilut 110 viljelijää, ja viljan kokonaismääräksi tuli yli 6 000 tonnia. Sen kuitenkin katsottiin riittävän ja vientiaikeissa päätettiin edetä.”
Tämän jälkeen Tomi Virolainen Polar Oatsista aloitti tunnustelut viljaerän ostajan löytämiseksi. Määräajaksi asetettiin kesäkuun loppu.
Markkinahinnan pudotus vaikeutti kuitenkin ostajan löytymistä.
”Hinta nousi juuri ennen juhannusta, mutta se ei kuitenkaan riittänyt synnyttämään kauppaa määräajassa”, Westerlund kertoo.
”Tiedustelimme sopimuksen tehneiltä viljelijöiltä, ovatko nämä määräajan ylittymisestä huolimatta halukkaita olemaan edelleen mukana hankkeessa. Kaikki olivat valmiita.”
Heinäkuun lopussa sopiva ostaja lopulta löytyi, ja kauppa tehtiin elokuun alussa.
Toimitukset Loviisan sataman varastosiiloihin ajoitettiin elo–lokakuuhun.
Pari viljelijää joutui jättäytymään pois ennen kuin kauppa varmistui. Heillä ei olisi ollut mahdollisuutta pitää ylivuotista viljaa varastossaan enää puintikauden alkaessa.
”6 000 tonnin lasti jaettiin kahteen erään niin, että ensin laivattiin ne vehnät, joiden valkuainen oli yli 12. Sillä tavalla viljelijöille voidaan maksaa tästä paremmasta laadusta luvattu korkeampi minimihinta.”
Viljasta maksettavat rahat Polar Oats on Westerlundin mukaan luvannut maksaa viljelijöiden tilille marraskuun aikana.
Westerlund uskoo, että kaikki mukana olleet viljelijät ovat tyytyväisiä yhteiseen vientiponnistukseen.
Tavoitteena on jatkaa valitulla tiellä. Seuraava viljaerä saattaa lähteä Suomesta jo tämän vuoden aikana.
”Vaikka rehuvehnää on markkinoilla runsaasti, sille on Keski-Euroopassa kysyntää.”
Alustavat keskustelut viljelijöiden kanssa viittaavat hänen mukaansa siihen, että uusi erä saadaan kokoon.
Westerlund suosittelee vientiä myös lounais- ja länsirannikon viljelijöille. Rannikolla viljelijöiden pitäisi hänen mukaansa asennoitua niin, että ainakin osa viljasta viljellään vientiin.
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
