Tulevaisuudessa lanta jalostuu lannoitteeksi
Biokaasutuslaitoksen tuottamaa lannoitevalmistetta levitettiin paimiolaisen viljelijän pellolle pari viikkoa sitten. Pasi Leino Kuva: Viestilehtien arkistoLannoituksessa vallitseva yhtenäiskulttuuri voi olla historiaa jo lähitulevaisuudessa, kun kierrätysravinteet ja lannan prosessointi alkavat yleistyä.
Siinä missä viljatilat lannoittavat kasvejaan pääosin teollisilla lannoitteilla ja karjatilat käyttävät itse pääosan tuottamastaan lannasta, tulevaisuudessa kukin tila rakentaa lannoitusratkaisunsa omien lähtökohtiensa mukaan.
Aiemman kahden vaihtoehdon lisäksi valinta tehdään valikoimasta, jossa on tarjolla lannasta prosessoituja valmisteita, biokaasutuslaitoksen mädätyslietettä, prosessoituja teollisuuden sivutuotteita, komposteja, prosessoitua jätevesilietettä ja mahdollisesti monia muitakin vaihtoehtoja.
Oma lukunsa on, kuinka erilaisia ravinnelähteitä yhdistellään kullakin tilalla. Maan rakennetta voidaan ylläpitää ja parantaa erilaisilla orgaanisilla lannoitevalmisteilla ja lannalla sekä täydentää kasvien ravinnetarvetta teollisilla lannoitteilla.
Etenkin lannan osalta erilaisia ratkaisuja tarvitaan esimerkiksi tilan tuotantosuunnan, koon ja sijainnin mukaan.
”Osalla tiloista lanta on järkevintä levittää nykyiseen tapaan sellaisenaan omille pelloille. Myös lantayhteistyö naapuritilojen kanssa on hyvä vaihtoehto monella tilalla, kun välimatkat ovat kohtuullisia”, sanoo Kaisa Riiko Järki-hankkeesta.
Kotieläintilojen sijainti tekee kuitenkin lannan optimaalisesta käytöstä hankalaa. Esimerkiksi Uudellamaalla lannalle olisi huomattavasti enemmän kysyntää kuin on tarjontaa.
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tilanne on pääosin sama, joskin suurilla yksiköillä ja kotieläintuotannon keskittymäalueilla on levitysalasta huutava pula.
Koko maan mitassa lantaa on tarjolla huomattavasti enemmän Pohjanmaalla sekä idässä ja pohjoisessa.
”Suurissa yksiköissä tai alueilla, joilla on karjatilojen keskittymä, lannasta syntyykin tilalle kustannus”, Riiko toteaa.
Ympäristöhallinto on myöntänyt rahoitusta useille hankkeille, joissa selvitetään erilaisia menetelmiä lannan ja muiden ravinnepitoisten orgaanisten massojen prosessointiin.
Prosessoinnin tarkoituksena on paitsi tehdä lannan kuljettamisesta edullisempaa myös helpottaa lannan käyttöä kasvinviljelytiloilla.
Useimmissa tapauksissa prosessin tuloksena syntyy niin sanottuja alhaisemman jalostusasteen tuotteita, kuten biokaasulaitosten rejektivettä ja kompostia. Ne puoltavat paikkaansa silloin, kun kuljetusmatkat eivät ole pitkät ja sopivaa levityskalustoa on käytettävissä.
Koska lannassa on yleensä runsaasti olkea, vettä ja ilmaa, pidemmän kuljetusmatkan tuotteista täytyisi saada vielä huomattavasti tiiviimpiä.
”Keskeistä tällaisten pidemmälle prosessoitujen orgaanisten lannoitevalmisteiden kehitystyössä on myös ravinnekoostumusten räätälöinti ja tarvittaessa täydennys esimerkiksi hivenravinteilla”, Riiko sanoo.
Kasvinviljelytiloilla lanta ja lannasta prosessoidut lannoitevalmisteet kilpailevat aina säkkilannoitteen kanssa. Niiden etuna on helppokäyttöisyys ja se, että levitys onnistuu useimmiten kylvön yhteydessä ilman ylimääräisiä tallauskertoja.
”Siksi lannasta prosessoidun lannoitevalmisteenkin pitäisi olla mahdollisimman vaivaton, jotta se olisi kasvinviljelytilalle kilpailukykyinen vaihtoehto verrattuna säkkiin pakattuun väkilannoitteeseen”, Riiko muistuttaa.
”Euroopassa ja meilläkin on jo merkkejä siitä, että tällaisia tuotteita on tulossa markkinoille.”
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
