Voiko monikansallinen yritys poistaa köyhyyttä?

Kuva: Kari Salonen

”Monikansallisia yrityksiä syytetään usein siitä, etteivät ne paranna olosuhteita kehitysmaissa”, kuvaa tutkimusasetelmaa professori Juha Väätänen LUT:sta.

Hän kertoo, että tutkijat ovat valinneet mitattavaksi energiaa ja terveyttä koskevia YK:n vuosituhattavoitteita. YK:n köyhyysohjelmaa uusitaan paraikaa. Tutkimus on siksi niin sanotun post-2015 -ohjelman suunnittelun vuoksi erittäin ajankohtainen.

Kolmivuotisen tutkimushankkeen kenttätyöt tehdään kolmessa maassa, Intiassa, Brasiliassa ja länsiafrikkalaisessa Ghanassa, ja sen tavoite on maaseudun köyhien elinolojen kohentaminen.

Intiassa tutkitaan, miten maalaisyhteisöjen sanitaatiota ja hygieniaa voitaisiin parantaa, jotta ihmisten terveys paranisi ja työkyky lisääntyisi. Hollantilaiset eläkerahastot ja yritykset ovat rakentaneet Intiaan paikallisia vesi- ja viemärijärjestelmiä.

Ghanassa toimii kiinalaisia suuryrityksiä viestinnän ja rakennusaloilla. Tutkijat arvioivat, mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia kiinalaisyritysten laajalla toiminnalla on Afrikassa.

Brasiliassa osavaltioiden sähköverkot ovat siirtyneet eurooppalaisten yhtiöiden haltuun, ja niillä on velvoite sähköistää koko maa. Lappeenrantalaisten panos kohdistuu varsinkin uusiutuvaan energiaan Brasiliassa, sillä harvaan asutulla maaseudulla sähköistykseen sopivia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergia.

”Lähtökohtaisesti me eurooppalaiset pidämme, että olemme aika hyviä toimimaan köyhyyden eteen. Nyt päästään toteamaan käytännössä, miten eurooppalaisyritykset toimivat suhteessa kiinalaisiin”, professori sanoo.

LUT toimii pääkoordinaattorin roolissa. Lappeenrannan ja Turun tutkimuskumppanit ovat maailman huippua: Oxfordin yliopisto, Lontoon Kings College ja Brunel sekä Hollannissa toimiva YK:n yliopisto Unu-Merit.

Kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on 2,6 miljoonaa euroa.