Sää viileni selvästi, mutta miten on: kasvattaako vilu viljan ihan oikeasti? Asiantuntija kertoo

Raimo Mikkola muokkasi torstaina Vilppulan kylässä Kouvolassa reilun 12 hehtaarin peltolohkoa kauraa varten. Kuva: Kari Salonen

Lumen alta paljastunutta apilanurmea. Kuva: Lari Lievonen

Vanhan kansan viisaus sanoo, että vilu viljan kasvattaa. Sääennusteet lupaavatkin nyt lähipäiville selvästi viime viikkoja viileämpää säätä, ja jopa lunta saattaa sataa alueilla, joilla kylvöjä on ehditty jo tehdä.

Erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa toukotöihin päästiin jo pääsiäisenä, ja monin paikoin kylvöt ovat jo pitkällä. Kylvöjä on tehty pääsiäisen jälkeen myös pohjoisempana.

Pitääkö vanha sanonta paikkaansa eli itävätkö siemenet kylmässäkin, vai jääkö siemen sittenkin itämättömänä odottamaan sään lämpenemistä?

Todennäköisesti käy kuten sanonta kertoo, eli siemenet itävät, kunhan vain kosteutta on, vakuuttaa johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria-keskusten liitosta. Hänen mukaansa itämiseen riittää, että maan lämpötila on 5–8 astetta.

Vaikka ilma olisikin viileä, maa todennäköisesti lämpenee siitä huolimatta ja sateet tasoittavat kosteus- ja lämpötilaeroja. Varsinkin aurinkoisella säällä maa lämpenee tehokkaasti, Peltonen kertoo.

"Maa sieppaa varsin hyvin auringon tuottamaa lämpöenergiaa. Hyvin konkreettisesti se nähtiin viime kesän kaltaisissa kuumissa oloissa, jolloin maan lämpötila nousi jopa haitallisen korkeaksi."

Peltonen muistuttaa, että vanhan kansan viisaudella on vahva fysiologinen perusta. Jos sää olisi heti kylvön jälkeen lämmin, kasvi kohdentaisi energiansa heti maanpäällisen kasvuston tuottamiseen.

"Se on kasvilla geeneissä, että siemen pitää tuottaa tarvittaessa hinnalla millä hyvänsä. Jos kevät on kovin lämmin, pääverso alkaa dominoida. Se taas vähentää kevätkylvöisten kasvien versomista."

Kevään viileän jakson kasvi taas käyttää juuriston kehittämiseen. Ja mitä vahvemman ja syvemmän juuriston kasvi ehtii kasvattaa keväällä, sitä paremmat edellytykset sillä on selvitä mahdollisista kuivista ja kuumista jaksoista myöhemmin kasvukaudella.

Peltonen uskoo kasvustojen hyötyvän siitä, jos pelloille on tänä keväänä päästy aikaisin.

"Kevätkosteuden hyödyntäminen on kasvin kasvuun lähdön kannalta kaikkein tärkeintä."

Sateita on saatu tähän mennessä vähän, ja viime kesän kuivuus saattaa vaikuttaa edelleen: kylvömuokkauskerros voi olla jo paikoin liiankin kuiva.

"Järvissäkin näkee, miten alhaalla vedet ovat tällä hetkellä. Monin paikoin pintavedet ovat puolesta metristä metriin ajankohdan keskiarvoa alempana. Luultavasti myös pohjavedet ovat monin paikoin tavanomaista alempana."

Vaikka kuluva kevät onkin ollut aikainen ja pelloille päästiin jo huhtikuun puolenvälin maissa, ennätysvuoden rajat eivät vielä tänä vuonna rikkoutuneet. Ei ole tavatonta, että kylvöt on saatu paikoin kokonaan tehtyä huhtikuun loppuun mennessä.

Kuluva kevät mahtuu Peltosen mukaan vielä juuri ja juuri keskimääräiseen vaihteluun.

"Kaikki tosin tapahtui todella nopeasti. Onneksi viljelijät ovat olleet valppaina ja hyödyntäneet hienosti aikaisuuden."

Viime vuodet ovat hänen mukaansa osoittaneet, että aikaisin kylväneet ovat yltäneet keskimäärin 10–20 prosenttia parempiin satoihin kuin myöhemmin kylväneet.