Farmari piristää viljelijöitä kustannuskriisin keskellä – ”Teamsissa on oltu viime vuosina ihan tarpeeksi”

Jukka Nousiainen tuli Farmariin edustustehtävänsä lisäksi tapaamaan kollegoja. Erityisesti näyttelyn konepuoli kiinnostaa myös. Kuva: Carolina Husu

Naudanlihantuottaja Jukka Nousiainen Savonlinnan Kerimäeltä tuli Farmariin paitsi edustamaan ProAgria Etelä-Savon hallituksen puheenjohtajan roolissa myös tapaamaan ihmisiä kasvokkain.

”Teamsissa on oltu viime vuosina ihan tarpeeksi, nyt on mukavaa tavata kollegoja ja tavarantoimittajia kasvokkain.”

Nousiaisen tilalla suurin osa on pihvien loppukasvatusta. Sen lisäksi kasvatetaan välitysvasikoita ternistä teuraaksi. Nautoja on noin 600.

Tilalla on karjan lisäksi yli 500 hehtaaria viljelyalaa. Suurin osa sadosta menee rehuksi. ”Tällä hetkellä kasvustot ovat tosi hyvät. Syysvehnät kärsivät jonkun verran ja kymmenen hehtaaria kolmestakymmenestä jouduttiin uusimaan. Vajaat 10 hehtaaria myös hanhet söivät.”

Nousiaisen toiveena olisi kylvää vuosittain syysvehnää, jotta työmäärä tasoittuisi paremmin pitkin vuotta. Lisääntyneet hanhimäärät kuitenkin mietityttävät.

”Lihantuotannon kannattavuustilanne oli huono jo ennen viimeistä kriisiä. Minulla on vielä jokunen vuosi aikaa eläköitymiseen, ja toiveena olisi, että tilaa jatkettaisiin, mutta tällä hetkellä se on iso kysymysmerkki. Viimeisen vuoden aikana tuotantokustannukset ovat nousseet kaksi euroa kilolta, mutta tuottajahinta on noussut vain euron. Siinä on iso rako”, Nousiainen huokaa.

Investointitoiveita on ollut viime vuosina, mutta investointitukien poistuessa ajatukset haudattiin. ”Tilan tulevaisuuden pitää olla selvillä ennen suuria investointeja.”

Kuluttajien käyttäytyminen ja kotimaisen ruuan arvostus ovat toivon kivijalkoja. ”Tässä tilanteessa kotimainen ruokaturva on todella tärkeää. Alan jättäminen hunningolle ei saisi olla vaihtoehto.”

Jonna ja Ville Kääriäinen viettävät Farmarissa ainakin torstain ja perjantain.  Kuva: Carolina Husu

Jonna ja Ville Kääriäinen tulivat Farmari-näyttelyyn puhumaan viljelijöiden voimavaroista paneelikeskusteluun.

”Vähän on univelkaa, kun viime yönä saatiin karhotus valmiiksi, että voitiin lähteä Farmariin”, Ville naurahtaa.

Kääriäisillä on Juvalla noin 150 lehmän maitotila. Lisäksi tilalla on nuorkarjaa noin 100.

Tilalla on viljelyssä noin 200 hehtaaria, joista suurin osa on nurmea ja karjaa. Säilörehun suhteen tilalla ollaan omavaraisia. Viljaa pitää ostaa myös ulkopuolelta.

”Nyt kesällä kaikki rahat ovat kiinni maassa. Kasvukauden sujumisella on suuri merkitys tulevaisuuteen”, Ville kertoo.

Tällä hetkellä kustannuskriisi tuo tilan talouteen haasteita.

”Tulevasta ei ole mitään tietoa, kun maailmantilanne on näin huolestuttava. Tällä hetkellä Euroopassa tuottajahinta on korkeampi kuin Suomessa, mutta se ei ole noussut samaa tahtia kuin kustannukset”, Ville kertoo.

Maitotilojen haastava tilanne alkoi jo vuonna 2014 Venäjän sodan ja Krimin pakotteiden myötä. ”Maitolitran hinnasta lähti silloin jo 10 senttiä.”

Kustannuskriisi on herättänyt tiloilla kysymyksen kannattavuudesta ja tulevaisuudesta. ”Tilalla pitää jatkuvasti miettiä uusia tehokkaampia ratkaisuja”, Jonna kertoo.

”Mutta tähän hommaan on lähdetty, loppuun asti jatketaan”, Ville toteaa.

Toivoa tulevaisuuteen luo usko omaan tekemiseen ja tuotettuun ruokaan. ”Maatalous tuo maakuntiin paljon hyvää, kuten työpaikkoja ja työntekijöitä.”

Tilalla pyritään investoimaan jatkuvasti järkeviin kohteisiin. Tällä hetkellä suunnitteilla on halli umpilehmille ja sitä kautta myös lypsylehmäpaikkoja tulisi lisää. ”Virheinvestointeihin ei missään nimessä ole varaa, eli investointeja harkitaan tarkkaan”, Ville toteaa.

Farmarissa Kääriäisiä kiinnostaa oman paneelin lisäksi tuttujen tapaaminen.

”Parasta täällä on tämä tunnelma. Torstaipäivä messuilla meni työn merkeissä, mutta perjantaina tullaan vielä pojan kanssa fiilistelemään ja kiertelemään rauhassa”, Jonna kertoo.

Lue lisää:

Eläinpalkkiot, kaupan toiminta ja ilmastokysymykset puhuttivat MT:n paneelissa – S-ryhmän Päällysaho ei poissuljekaan hintojen nostoa