Laatokan Karjalassa sijaitsi Suomen kukkasipulikeidas – nykyisin joulukukissa kotimaisuus on vahvoilla, mutta sipulit tuontitavaraa
Valtaosa joulun keskeisistä kukista viljellään kotimaassa. Aikoinaan Suomessa kasvatettiin jopa tulppaanin sipuleita.
Laatokan Karjalaan muodostui tulppaanin sipuleille suotuisa mikroilmasto. Kuva: Markku VuorikariEnsi viikolla pakkaajat paiskivat töitä kolmessa vuorossa saadakseen joulukukat kauppoihin oikeaan aikaan. Suomalaiset kun tunnetusti ostavat joulukukkansa viime tingassa.
Ruotsissa kukat hankitaan perinteisesti ikkunalle siistiin rivistöön hyvissä ajoin.
Joulun pitkäaikaisia suosikkeja ovat joulutähdet, hyasintit ja ritarinkukat.
Kulutusjuhlan kukkamarkkinoille vyöryy myös esimerkiksi vientihirmu Tanska, mutta kotimaiset kukat pitävät pintansa.
Koko joulukukkatarjonnasta Suomessa viljeltyjen kukkien osuus on noin puolet, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.
On kuitenkin jotakin, mitä ei kotimaasta saa: sipulit matkaavat edelleen suomalaisiin puutarhoihin kaukomailta.
Tulppaaninsipulit voivat olla Hollannin lisäksi Uudesta-Seelannista. Ritarinkukan sipulia taas tuodaan Brasiliasta ja Etelä-Afrikasta.
Olisiko sipulituotantoa mahdollista siirtää tänne?
”Itse asiassa Suomessa on aikoinaan kasvatettukin sipuleita”, Jalkanen mainitsee.
Laatokan Karjalassa oli erinomaiset mahdollisuudet kukkasipulien kasvatukseen.
Jääkauden jäljiltä alueelta löytyi paksuja hiekkatörmäitä ja – mikä tärkeintä – oma lämpöpatteri. Yli 300 metriä syvä Laatokan pohjoispää varastoi lämpöä ja jäätyi harvoin.
Syntyi suotuisa paikallisilmasto, jossa kasvatettiin laajamittaisesti tulppaaneja ja kielon juurakkoa.
Tulppaaninsipuli tarvitsee vahvistuakseen useamman hyvän kasvukauden. Vasta kolmantena vuonna se kukkii ensimmäisen kerran.
Nykyisen Suomen rajojen sisäpuolella useamman hyvän vuoden saaminen peräkkäin vaatisi hyvää tuuria.
”Sää on koko ajan siinä rajoilla.”
Markkinavoimat tuuppivat puutarhatuotantoa samaan suuntaan kuin muutakin maataloutta. Yritysten määrä vähenee, koko kasvaa.
Enimmillään joulukukkia kasvattavia puutarhoja on ollut yli 1 000, nyt määrä on noin 150.
Energiankulutusta on saatu hillittyä ja öljyn käyttö on pudonnut murto-osaan entisestä.
Myös puutarhojen koon kasvu vähentää kasvia kohden kulutetun energian määrää, Jalkanen kertoo.
Vesiviljely on yleistynyt tiloilla: noin puolet kotimaisista tulppaaneista kasvaa vedessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
