Kotimaisesta broilerinlihasta löytyi ESBL-bakteereja – ulkomailta tuodut emolinnut kantajina

Ruoan riittävä kuumennus, raaka-aineiden asiamukainen käsittely sekä astioiden, välineiden ja käsien pesu ennen ruoanvalmistusta ja työvaiheiden välissä kuuluvat broilerin käsittelyyn. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalaisessa broilerinlihasta on löydetty antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Riski niiden siirtymisestä ihmisiin on pieni, kun noudatetaan hyvää ruuanvalmistushygieniaa.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksen mukaan 22 prosenttia vähittäismyynnin tuoreesta broilerinlihasta sisälsi viime vuonna antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereja tai muita niiden kaltaisia bakteereja.

Suomessa näiden broilerikantojen ei ole todettu aiheuttaneen ihmisille vakavia tartuntoja.

ESBL-bakteerien esiintyvyyttä kartoitettiin koko Euroopan unionin alueella. Suomessa kaikki tutkitut broilerinlihaerät olivat kotimaisia.

Tutkittuja näyte-eriä oli 309, joista 15 erässä todettiin ESBL- bakteereja ja 53 erässä AmpC-entsyymiä tuottavia E. coli -bakteereita. Ne pystyvät hajottamaan monia infektioiden hoidossa käytettyjä beetalaktaamiryhmän antibiootteja.

Valtaosa Suomen broilerintuotannosta perustuu emolintujen tuontiin. Maahantuonti keskittyy muutamalle toimijalle, jotka tutkituttavat tuontieriä muun muassa ESBL:n varalta.

Suomalainen tuotantotapa pitää eläimet terveinä, koska tilat voidaan desinfioida aina kokonaisuudessaan tuotannon erätauolla.

”ESBL-bakteerit kulkeutuvat Suomeen ulkomailta tuotavien emolintujen mukana, minkä takia niiden esiintyvyyteen on vaikeaa vaikuttaa. Tuotantopolven broilereita ei Suomessa lääkitä lainkaan”, sanoo mikrobiologian tutkimusyksikön johtaja, professori Anna-Liisa Myllyniemi Evirasta.

Eviran aiemmissa tutkimuksissa AmpC-bakteereita on todettu vuonna 2012 18 prosentissa ja vuonna 2013 13 prosentissa tutkituista kotimaisista broilerinlihanäytteistä.

ESBL-bakteerit tuhoutuvat elintarvikkeista kuumentamalla, joten tartuntoja voidaan ehkäistä samoin kuin esimerkiksi broilerinlihassa usein esiintyviä kampylobakteereita. Ruoan riittävä kuumennus, raaka-aineiden asiamukainen käsittely sekä astioiden, välineiden ja käsien pesu ennen ruuanvalmistusta ja työvaiheiden välissä pienentävät riskiä merkittävästi.

Vuonna 2015 Evira selvitti ESBL-bakteerin esiintyvyyttä myös tuoreessa sian- ja naudanlihassa.

Tutkituista sianlihanäytteistä (303 kpl) vain yhdessä todettiin ESBL:n kaltaista AmpC-entsyymiä tuottava E. coli -bakteeri. Naudanlihanäytteistä (300 kpl) yhdessäkään ei todettu ESBL- tai sen kaltaista bakteeria. Valtaosa tutkitusta lihasta oli kotimaista alkuperää.

Evira tutkii ESBL:n esiintyvyyttä sian- ja naudanlihassa jälleen vuonna 2017 ja broilerinlihassa vuonna 2018. Kaikkien EU-maiden kartoitustulokset vuodelta 2016 julkaistaan myöhemmin.

Lue myös:

Kotimaisesta broilerinlihasta löytyi ESBL-bakteereja –ulkomailta tuodut emolinnut kantajina

Evira ESBL-bakteereista: "Viranomaiset eivät tee asialle mitään"