Luomusektori katsoo hallituksen pettäneen luomun: Rahoitusongelmien syy ei ole luomussa vaan ympäristökorvauksessa

Luomulle olisi yhä kasvavaa kysyntää vientimarkkinoilla. Toisaalta ulkomaisen luomutuonnin riski kasvaa koko ajan, mikäli kotimaan tarjonta ei odotusten mukaisesti kasva. Kuva: Jukka Pasonen

Luomusektori on erittäin pettynyt hallituksen tekemään päätökseen pitää luomusitoumuksissa ainakin yksi välivuosi.

Erityisen harmilliseksi tilanteen tekee se, että luomulle olisi kasvavaa kysyntää niin Suomessa kuin vientimarkkinoillakin. Pro Luomun kevättalvella teettämä selvitys osoitti, että luomuvientiä harjoittavissa yrityksissä kasvuodotukset ovat kovat. Luomun kysyntä kasvaa nyt Euroopan ja Amerikan lisäksi vahvasti Aasiassa.

Luomuviennin arvo oli viime vuonna 25–30 miljoonaa euroa, vuonna 2023 se voisi olla "maltillisestikin arvioiden" 40–50 miljoonaa euroa.

Kyselyn toteuttajan, agronomi Päivi Rönnin mukaan tilanne on erittäin harmillinen.

"Kasvupotentiaali olisi huomattava. Varsinkin luomukauralle olisi kysyntää."

Rönni muistuttaa, että luomuviennin määrä on jo 2010-luvun aikana moninkertaistunut. Siksikään kasvupotentiaalia ei voida pitää liioiteltuna. "Varsinkaan kun mitään merkkejä kasvun hidastumisesta ei ole näkyvissä."

Luomualan näkökulmasta hallituksen tekemä linjaus on kohtuuton, toteaa Luomuliiton edunvalvontajohtaja Susann Rännäri.

"Luomuhan ei ole ollut maaseutuohjelman rahoitusongelman syy. Syy on ollut ympäristökorvauksen toimenpiteiden kalleus suhteessa käytettävään rahamäärään. Siksi on väärin, että ongelma ratkaistaan tavalla, josta luomuala joutuu kärsimään."

Päätös olla tekemättä uusia luomusitoumuksia on ristiriidassa maaseutuohjelman kanssa, sillä siinä tavoitteeksi asetettiin luomualan tuntuva kasvattaminen.

Erityisen suuri ristiriita on Juha Sipilän hallituksen oman ohjelman kanssa. Siinä tavoitteeksi asetettiin luomun osuuden nostaminen 20 prosenttiin Suomen peltoalasta.

Tätä vasten marraskuinen päätös luomun jäädyttämisestä oli luomusektorin pettämistä, Rännäri korostaa.

"Kyse on puhtaasti poliittisesta tahtotilasta."

Sekä Rönni että Rännäri korostavat, että tulevaisuuden kannalta on aivan ratkaisevaa se, mitä tapahtuu ensi vuonna – ja seuraavana.

"Jääkö tämä yksittäiseksi välivuodeksi, vai onko edessä pidempikin katkos. Yksi yksittäinen vuosi ei välttämättä merkitse tuhoa luomun kasvutavoitteille. Tilanne on erittäin paha, jos luomusitoumuksia ei tehdä ensi vuonnakaan", Rännäri pohtii.

Rönni korostaa, että luomun kehitys vaatii tasaista kasvua. Luomuraaka-aineen tarjonnan pitää kehittyä niin, että se vastaa kasvavaan kysyntään.

"Täytyy muistaa, että kotimaassakin kuluttajat ovat halukkaita lisäämään luomutuotteiden kulutusta. Jos tähän kysyntään ei vastata kotimaisella raaka-aineella, kyllä tilalle on tulossa ulkomaista", Rännäri muistuttaa.

Ja ulkomaista luomua tulee olemaan tarjolla.

"Tanskassa rahoitusta ei ole leikattu, vaan siellä on avoimesti päätetty olla EU:n luomutuottajamaa. Paraikaa tanskalaiset kartoittavat Pohjoismaiden ja Baltian luomumarkkinoita."

Rönni muistuttaa, että Suomessa julkilausuttuna tavoitteena ei ole ollut vain luomualan kasvattaminen, vaan myös elintarvikeviennin kasvattaminen. Vientimarkkinoilla luomulla on merkittävä etu tavanomaisesti tuotettuun ruokaan verrattuna.

"Luomu on valvottu järjestelmä. Sen myötä myös muut kuin suomalaiskuluttajat pystyvät varmasti luottamaan siihen, että tuote vastaa siitä annettua lupausta."