Turvemaiden kohtalo huolettaa maitotilallista Kaustisella: "Jos syyskyntöjä kielletään, se merkitsee vaikeuksia keväälle"

Kari Rauma viimeistelee kylvöalaa. Kivet saivat kyytiä maanantaina 25.5.2020. Rauman lypsykarjatila on Kaustisella. Tämä peltolohko sijaitsee naapuripitäjässä Halsualla. Kuva: Esko Keski-Vähälä

"Viime kesän nurmisato oli sekä määrällisesti että laadullisesti tosi hyvä", maitotilallinen Kari Rauma Kaustiselta kertoo.

"Jo ensimmäinen sato oli niin runsas, että se olisi yksinään riittänyt lypsylehmille koko talven tarpeeseen."

Tulevaan kasvukauteen Rauma suuntaa aika lailla samalla kaavalla kuin vuonna 2020.

Vilja-alaa hän kasvattaa muutamalla hehtaarilla.

Rauma miettii, millaisia päätöksiä on luvassa turvemaista.

"Jos syyskyntöjä kielletään, se merkitsee aikatauluvaikeuksia keväälle. Aika loppuu. Siinä tarvitaan lisätyövoimaa, jos kaikki on kynnettävä keväällä."

Pelto oli pölyävän kuiva toukokuun 25. päivänä. ”Nyt saa maskista tuplahyödyn, kun se torjuu myös koronaa", Kari Rauma myhäili. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Rauman tilalla Kaustisen Salonkylässä on 70 lypsävää. Tilan 120 hehtaarin peltopinta-alasta viljalla oli viime satokaudella 35 hehtaaria. Ensi kesäksi vilja-ala kasvaa noin 40 hehtaariin.

Valokuvaaja Esko Keski-Vähälä vieraili Rauman työmaalla Halsualla toukokuun 25. päivänä, kun Maaseudun Tulevaisuus kartoitti kasvukauden tilannetta. Kari Rauma ja hänen poikansa Anttoni Rauma muokkasivat kylvökuntoon 16 hehtaarin alaa.

Kari Rauma puhdisti peltoa kivistä, Anttoni Rauma äesti.

Kari Rauma teki Halsualla päivävuoron jatkoksi ilta- ja yövuoron. Silloin hän kylvi ohran.

Kari Rauma seuraa, että kivet nousevat ongelmitta ja siirtyvät sujuvasti keruukoneen säiliöön. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Viime kesän viljasadon Kari Rauma arvioi keskimääräiseksi.

Kevät oli erittäin kuiva, syksy täysin päinvastainen. Vettä tuli liian kanssa. Hyvät korjuupäivät olivat kortilla.

"Pikkuisen kosteana piti vilja puida. Oli kuitenkin pienemmän riskin tie kuivata vähän pitempään kuin jättää kokonaan puimatta."

Anttoni Rauman työnä oli äestys. Halsuan lohkon koko on 16 hehtaaria. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Puinnit painottuivat syyskuun jälkipuoliskolle.

"Viimeisen alan puin lokakuun ensimmäisenä päivänä. Pellot olivat tosi märkiä. Halsuan lohkolla en tainnut jäädä puimurilla kiinni, mutta ei paljon puuttunut."

Kevään kuivuus verotti viljasatoa.

"Sato olisi ollut parempi, jos kylvöille olisi keväällä satanut. Yksi viiden hehtaarin ala meni kuivuuden vuoksi totaalisesti pilalle. Pelto oli kuin tuhkaa. Ei siitä monta piikkiä noussut."

Kuivuuden vuoksi myös ruiskutuksissa sai olla tarkkana.

"Oli yritettävä löytää oikea ajankohta. Piti varoa, että ruiskutukset eivät tuhoa viljakasvustoja."

Rauman mailla savikkaa oli riesaksi asti. "Niin kuin varmaan monen muunkin pelloilla."

Lue lisää:

Mistä tunnet turvemaan? Tieto peltojen maalajista perustuu yleensä aistinvaraiseen analyysiin – tarkka määrittely vaatii laboratorioanalyysin

MTK kavahtaa PTT:n esittämiä pakkokeinoja viljelyssä olevilla turvemailla – osalla viljelijöistä peruuttamattomia investointeja, jotka sitovat vuosiksi eteenpäin

Turvemaat avainroolissa maatalouden ilmastotyössä