Eläinten hyvinvointikorvauksen rakenne muuttuu ensi vuonna
Kuva: Viestilehtien arkistoMoni
viljelijä
on pettynyt
uusiin ehtoihin.«
Eläinten hyvinvointituki muuttuu uuden maaseutuohjelman myötä hyvinvointikorvaukseksi. Sen rakenne muuttuu kokonaan.
Perus- ja lisätoimenpiteitä ei enää jatkossa ole, MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala kertoo. Kaikki hyvinvointitoimenpiteet ovat uudessa järjestelmässä tasa-arvoisia.
”Tämä selkeyttää järjestelmää.”
Iso ero on myös se, että sitoumukset ovat jatkossa nykyisen viiden vuoden sijaan yksivuotisia, kalenterivuotta koskevia.
Jatkossa ehdot koskevat tiettyä eläinryhmää. Esimerkiksi vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen -ehdosta korvausta maksetaan vasikoiden määrän mukaan.
Tähän asti tuki on maksettu koko tilan eläinmäärälle riippumatta siitä, mihin eläinryhmään itse toimenpide on kohdistunut.
Nautojen ja sikojen lisäksi hyvinvointikorvauksen piiriin tulevat lampaat, vuohet ja siipikarja.
Kuten nykyisessäkin järjestelmässä, hyvinvointikorvausta voi saada vain toimenpiteistä, jotka ylittävät lainsäädännön minimivaatimukset.
Hyvinvointitoimenpiteitä voi valita yhden tai useampia, ja korvaus kasvaa suhteessa toimien määrään. Kaikkiin hyvinvointitoimenpiteisiin tulee muutoksia nykyiseen verrattuna. Suojala kehottaakin viljelijöitä tutkimaan ehdot tarkasti, jotta ne pystyy varmasti täyttämään.
Komissio ei enää hyväksynyt terveydenhuoltosopimuksia osaksi hyvinvointikorvausjärjestelmää. Suojala pitää tätä selkeänä huononnuksena.
Terveydenhuoltokäynnit kuuluvat uudessa maaseutuohjelmassa toisen järjestelmän piiriin, neuvontatoimenpiteeseen.
Hyvinvointikorvauksen korvaustasot ovat alemmat kuin nykyisessä hyvinvointituessa. Suojalan mukaan vertailu on kuitenkin vaikeaa, koska järjestelmä on jatkossa niin erilainen.
Moni viljelijä on ilmaissut pettymyksensä uusiin ehtoihin, Suojala kertoo. Hän arvioikin, että varsinkin nautatiloilla järjestelmään sitoutuminen vähenee.
Sikatiloilla järjestelmään pyrittäneen edelleen sitoutumaan melko laajasti, sillä kaikki tilan rahavirtaa kasvattavat toimet ovat tarpeen.
Suojala toteaa, että ruotsalaiset ovat Suomen hyvinvointikorvausjärjestelmästä ”todella kateellisia”.
”Siellä ihmetellään, miten olemme pystyneet rakentamaan tällaisen järjestelmän hyödyntämään EU:n rahoja.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
