Kuivuuspaketin de minimis -tuet tulevat haettaviksi alkuvuodesta

Kesän kuivuuden kurittamaa viljapeltoa. Kuva: Markku Pulkkinen

Hallitus tiristi elokuun lopun budjettiriihessään maataloudelle 65 miljoonan euron kuivuuspaketin, jonka jakamisessa yhdeksi tärkeäksi kriteeriksi nostettiin ripeys: ei uutta lainsäädäntöä, tuki viljelijöille mahdollisimman nopeasti ja nykyisellä byrokratialla.

MT:n toimitukseen yhteyttä ottaneen viljelijän mukaan sosiaalisessa mediassa on käyty viime päivinä vilkasta keskustelua kuivuuspaketin valmistelun tilanteesta ja siitä, koska tukia haetaan ja maksetaan.

Odotuksia tukien nopeasta maksamisesta ei synnyttänyt ainoastaan lupaus ripeydestä. Osaltaan siihen lienee vaikuttanut myös tukirahojen jaosta maataloushallinnon ja tuottajajärjestöjen välisissä tukineuvotteluissa 11.9. vaivattoman oloisesti syntynyt sopu.

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg muistuttaa, että tukineuvottelut eli tukien jako tukialueiden ja tuotantosuuntien välillä olivat prosessin "helpoin osuus".

"Sen jälkeen edessä on todellisuudessa huomattavasti suurempi työ. Esimerkiksi AB-alueelle maksettavaa de minimis -tukea varten on rakennettava koko järjestelmä, koska vastaavaa järjestelmää ei ole entuudestaan olemassa."

Järjestelmä tarkoittaa käytännössä tuen haun ja hakemusten käsittelyn vaatimia muutoksia tukisovellukseen, kertoo maatalousosaston johtaja Jukka Pekonniemi Maaseutuvirastosta Mavista.

Sen sijaan valvontaa de minimis -tukia varten ei tarvitse hänen mukaansa järjestää.

"Tuki maksetaan jo valvotulle alalle."

Ennen kuin de minimis -tukia voidaan hakea ja maksaa, niillä on myös oltava EU-komission hyväksyntä. Sen saamiseksi maa- ja metsätalousministeriö on luvannut toimia ripeästi.

Pekonniemen mukaan tavoitteena on, että tuki tulee haettavaksi vuodenvaihteen jälkeen. Tukea voi hakea sekä sähköisesti Vipu-palvelussa että paperilomakkeella.

Sekä Pekonniemi että Åberg pitävät tärkeänä sitä, että de minimis -tukien vaatima hallinnollinen työ ei vaaranna syksyn isojen tukimaksatusten aikataulua.

"Se on kylmää realismia. Sadat miljoonat on saatava liikkeelle ennen kuin ryhdytään pelaamaan näiden ykkösmiljoonien kanssa", Åberg korostaa.

C-alueen kotieläintiloille myönnettävien kansallisten kotieläintukien korotusten osalta tilanne on huomattavasti yksinkertaisempi.

Ne täyttävät käytännössä parhaiten tavoitteeksi asetetun ripeyden ja vähäisen byrokratian: niitä viljelijöiden ei tarvitse hakea lainkaan, vaan ne maksetaan automaattisesti.

Kotieläintukien korotukset päästäänkin maksamaan tiloille ensimmäisinä.

Maidon tuki maksetaan automaattisesti joulukuussa marraskuun tuotannolle korotettuna. Muille kotieläintiloille kotieläintuen korotus maksetaan keväällä maksettujen ennakoiden tiedoilla.

Sen sijaan pohjoiseen tukeen kevätvehnälle päätetty korotus vaatii erillistä järjestelyä, sillä sitä ei ole viime vuosina ollut haettavana.

Åberg muistuttaa viljelijöitä siitä, että yksi tilojen maksuvalmiutta parantava toimenpide päästään toteuttamaan jo tämän vuoden puolella.

Joulukuussa maksettavat lypsylehmäpalkkio ja nautapalkkio voidaan maksaa korotettuna. Kun tuesta normaalisti maksetaan joulukuussa noin 70 prosenttia, tänä vuonna hallinto suostui korottamaan sen 85 prosenttiin.

Käytännössä korotus tarkoittaa AB-alueen lypsylehmäpalkkioon 4,8 miljoonan euron korotusta, emolehmille 1,4 miljoonan euron korotusta ja sonneille 2,2 miljoonan euron korotusta.

C-alueella emolehmille maksetaan tämän vuoden puolella 1,3 miljoonaan ja sonneille 3,0 miljoonaa euroa enemmän kuin alun perin olisi tehty.

Nämä summat eivät kuitenkaan lisää tilan saamaa tukimäärää. Ne ovat pois keväällä maksettavasta lopullisen tuen osuudesta.