Viljelijän euro on 80 senttiä – maatalousyrittäjät jäivät palkansaajien taakse tulokehityksessä

Viljelijä joutuu tekemään pitkää päivää, jotta tulot riittävät menoihin, sanoo isoa sikalaa pitävä Kalle Korvenoja Forssan Koijärveltä. Kuva: Kari Salonen

Maatalousyrittäjät ovat jääneet jälkeen muista tulonsaajista, ja ero on kasvanut viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Tuottajahintojen romahtaminen 2015 kasvatti eroa entisestään.

Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2015 eikä tilanne ole sen jälkeen parantunut, toteaa edunvalvontajohtaja Perttu Pyykkönen MTK:sta.

PTT:ltä tuottajajärjestön palvelukseen siirtynyt Pyykkönen on seurannut maatilojen tulokehitystä läheltä. "Kaksi viime vuotta on ollut erityisen vaikeaa."

Helsingin Sanomat kertoi syksyllä, että viljelijät ovat vaurastuneet muita enemmän. Tiedot olivat vuodelta 2014 ja siinä verrattiin tulokehitystä vuoden 1995 jälkeen prosentteina. Euroina laskien viljelijät olivat keskikastia.

Tilastokeskus julkaisi maaliskuun alussa uudet, vuoden 2015 tulonjakotiedot. Ne paljastavat karusti sen, minkä viljelijät ovat huomanneet jo aiemmin omassa tilipussissaan.

Keskimääräisen viljelijätalouden käytettävissä olevat tulot supistuivat 5 000 euroa vuodesta 2014, kun muilla tulot kasvoivat 300 euroa.

Viljelijätalouksien käytettävissä olevat tulot olivat edellisvuonna 24 454 euroa, kun tulot lasketaan tilastokeskuksen käyttämää kulutusyksikköä kohti. Palkansaaja sai 29 589 euroa ja ylempi toimihenkilö 36 508 euroa.

Kun käytetään samaa mittaria kuin Helsingin Sanomat käytti syksyllä, viljelijätalouden tulot ovat kasvaneet vuoden 1995 jälkeen 27 prosenttia, kun kaikkien ryhmien kasvu ylitti 45 prosenttia.

Vain työttömien ja opiskelijoiden asema on heikentynyt vielä enemmän.

Kärjessä ovat eniten ansaitsevat, ylemmät toimihenkilöt ja muut yrittäjät. Heidän tulonsa ovat kasvaneet yli 60 prosenttia 20 vuodessa.

Palkansaajien ja toimihenkilöiden sekä eläkeläisten tulot ovat pääosin yhdestä tulolähteestä, palkasta tai eläkkeestä.

Maatalousyrittäjät poikkeavat muista. Tuloja kertyy eniten maataloudesta, mutta muun yritystoiminnan ja palkkatulojen merkitys on kasvanut huomattavasti viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana.

Samalla maatalouden osuus käytettävissä olevista tulosta on supistunut.

Viljelijäperheissä maataloudesta kertyi ensimmäisenä EU-vuonna tuloja hieman yli 20 000 euroa ja edellisvuonna enää 17 000 euroa. Vajetta on paikattu palkkatuloilla, joiden määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa.

Pyykkösen mukaan muutos kuvaa tilojen arjen muuttumista. Tulojen on pakko riittää perheen elättämiseen. Kun se ei enää onnistu yksin maataloudesta, rinnalle on ollut tarpeen hakea muita tuloja, urakointia, palkkatyötä, metsäansioita.

Tämän hetken maatilat ovat tulorakenteeltaan historiallisen monipuolisia.

Maatalousyrittäjien määrä on myös supistunut voimakkaasti. Vuonna 1995 maatalousyrittäjiä oli vielä 68 000 ja edellisvuonna enää alle puolet siitä, 33 000 maatalousyrittäjätaloutta.

Tilastokeskus kokoaa tietoja myös pienituloisista, joilla on käytettävissä tuloja alle 60 prosenttia koko maan keskiarvosta.

Työssäkäyvistä ryhmistä pienituloisia ovat erityisesti maatalousyrittäjät, kun palkansaajilla ja erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä niin on harvoin, Tilastokeskus kertoi maaliskuun alussa.

Opiskelijat ja eläkeläiset ovat perinteisesti olleet pienituloisia eikä heidän tilanteensa ole juuri kohentunut.

Eläkeläisten kesken on kuitenkin eroja ja heikoimmassa asemassa ovat entiset maatalousyrittäjät, joista melkein joka kolmas lasketaan pienituloiseksi.