Huoltoyrittäjä muistuttaa, että ennakkohuollosta hyötyvät kaikki: "Konetta voi huoltaa talven aikaan kiireen sijaan kaikessa rauhassa"

Elektroniikka on tullut lähes kaikkiin työkoneisiin ja lisääntyy entisestään. Huoltoyrittäjä Mikko Viitamäki havainnollistaa huollettavasta ruiskusta, kuinka näyttöruutu alkaa löytyä jo työkoneesta kuin työkoneesta. Kuva: Arto Takalampi

Ilmajokelaiselle huoltoyrittäjälle Mikko Viitamäelle on tulossa lähiaikoina paalaimia ennakkohuoltoon. Hänen mukaansa maatalouskoneita voisi olla talven mittaan nykyistä enemmänkin huollettavana, koska siitä hyötyy niin viljelijä kuin yrittäjäkin.

"Kun sesonkikausi on ohi, konetta voi huoltaa talven aikaan kiireen sijaan kaikessa rauhassa. Samalla se jakaa huollon työmäärää tasaisemmin koko vuoden ajalle", hän sanoo.

Vastaavasti viljelijä hyötyy, kun hän saa kevään ja kesän käyttökaudelle pellolle koneen, joka on huollettu ajoissa ja kiireettä. Viitamäen mukaan talvihuollon teettäminen on toki hieman yleistynyt, mutta suurelta osalta se jää kuitenkin tekemättä.

"Se on tietysti myös huoltoyrittäjästä kiinni. Pitäisi enemmän muistuttaa, että otetaan kone talvella sisään ja katsotaan se silloin rauhassa", hän myöntää.

Mikko Viitamäen mukaan viljelijät hallitsevat työkoneiden käytön, mutta niiden huoltamiseen ei varsinkaan isoilla tiloilla ole tärkeimmiltä töiltä enää aikaa, eikä haluakaan.

"Koneet kuten noukinvaunut, paalaimet, kylvökoneet tai ruiskut ovat entistä isompia, teknisempiä ja täynnä elektroniikka sekä ISOBUS-väyläohjausta. Ilman nykyaikaisia huoltolaitteita ei koneille pysty tilalla paljoa tekemäänkään", hän huomauttaa.

Kasvaneesta elektroniikan määrästä huolimatta työkoneiden sähkövikoja on Viitamäen mukaan yllättävän vähän, usein vain johto voi olla poikki. Korjattavaksi tulee mekaanisia vikoja siinä kuin sähkövikojakin.

Viitamäki toimii sopimushuoltajana lähinnä Lantmännen Agrolle ja Konekeskolle. Sen lisäksi hän huoltaa vapaasti myös muita merkkejä. Työkoneiden ja puimureiden osuus huollosta on 80 prosenttia ja traktoreiden loput.

"Sopimushuoltoon kuuluvat esimerkiksi takuuhuollot sekä tiettyjen merkkien työkoneiden luovutushuollot. Se tarkoittaa usein koneen kytkemistä traktorin perään sekä johtosarjojen liittämistä, ohjelmien oikeaa asettamista ja koeajoa", hän luettelee.

Tekniikka menee niin nopeaan eteenpäin, että se vaatii jatkuvaa kurssitusta. Viitamäen mukaan sekä maahantuojat että valmistajat järjestävät omaa koulutustaan säännöllisesti.

"Ei tässä muuten pysyisi kärryillä, ja kurssituksen lisäksi pitää tekniikkaan perehtyä itsekin", hän sanoo.

Monen muun tapaan Mikko Viitamäelläkin kiinnostus jo nuorena koneiden ”ruuvaamiseen” johti ammattiin ja oman huoltoyrityksen perustamiseen. Yksi näyte siitä on huoltohallin pihassa oleva metsätraktori, jonka päälle hän on rakentanut soralavan ja kappaletavaranosturin.

Pohjaa työhön toi 15 vuotta asentajana sittemmin konkurssiin menneessä Logmanin metsäkonetehtaassa naapurikunnassa Kurikassa. Siellä kaikki tekivät kaikkea eivätkä vain yhtä vaihetta kokoonpanolinjalla.

"Jo siinä rinnalla perustin vuonna 2013 oman huoltoyrityksen ja tein jonkin aikaa molempia töitä. Vähitellen tehtaalla työt vähenivät ja siirryin kokonaan omaan yritykseen."

"Kävin perhetutun kanssa mukana huoltohommissa ja häneltä kuulin Keskon hakevan tänne sopimushuoltajaa", Viitamäki kertaa yrityksensä alkutaivalta.

Toimialue kattaa suuren osan Etelä-Pohjanmaata. Varsinkin kesäaikaan hän kiertää enemmän huoltoautollaan pitkin maakuntaa kuin on hallilla, talvisin tilanne on päinvastainen.

Huolto- ja korjaustöitä Viitamäki myöntää ottavansa yhdelle miehelle hieman liikaa, mikä on kuulemma vähän omaakin vikaa. Tärkeintä hänen mukaansa kuitenkin on, että töitä riittää.

"Työntekijä tietenkin auttaisi, mutta se ei ole nyt ajatuksissa. Palkkaaminen on kallista ja töitä pitäisi olla koko ajan", hän sanoo.