”Ympäristöystävällisyys ei ole kustannuskysymys”
Markus Eerola kertoo ostavansa luomutilan käyttöön soveltuvia koneita ulkomailta. Peltoja on kyettävä hoitamaan tehokkaasti ympäristöä unohtamatta. Sari Gustafsson Kuva: Viestilehtien arkistoHyvinkää (MT)
Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola seisoo peltojensa keskellä kädet puuskassa.
”En ole koskaan aikaisemmin ollut näin huolissani maatalouden tulevaisuudesta kuin nyt. Taloudellinen tilanne on hirvittävä.”
Hän kannustaa kuitenkin viljelijöitä katsomaan kauemmas tulevaisuuteen ja ajattelemaan kotimaista maataloutta osana kansainvälistä ruokahuoltoa.
Ilmastonmuutoksen seurauksena maapallon nykyiset parhaat pellot muuttuvat käyttökelvottomiksi.
Pohjoisella pallonpuoliskolla tämä avaa mahdollisuuksia, jos Suomessa jaksetaan pitää huolta peltojen kasvukunnosta ja ruuantuotannon puhtaudesta. Tähän päästään ympäristöystävällisten viljelymenetelmien avulla.
”Ympäristöystävällisyys ei ole kustannuskysymys, mutta taloudelliseen tehokkuuteen on pyrittävä”, Eerola sanoo.
Knehtilän tilalla ympäristön huomioiminen on osa tilan jokapäiväistä toimintaa, jonka menetelmiä ja teknologiaa on kehitetty määrätietoisesti 1990-luvun lopulta lähtien.
Pitkäjänteinen työ palkittiin eilen torstaina, kun Eerola yhdessä puolisonsa Minna Sakki-Eerolan kanssa vastaanotti Suomen ympäristöystävällisin tila -palkinnon.
Kilpailun järjestää ympäristöjärjestö WWF yhdessä MTK:n ja SLC:n kanssa.
Knehtilän palkitsemisperusteena on muun muassa se, että tilalla on hahmoteltu ratkaisuja energian- ja materiaalinkäytön tehostamiseksi. Samalla on panostettu maan kasvukuntoon, kisan järjestäjät kertovat.
”Lähes hengästyttävä määrä erilaisia hankkeita. Tämä on hieno osoitus halusta kehittää tilaa”, sanoi palkitsemistilaisuudessa puhunut WWF:n suojeluasiantuntija Elina Erkkilä.
Hän kertoo, että kilpailun tarkoituksena on hyvän maineen luominen maataloudelle ja ympäristönsuojelulle.
”Pyrimme yhdessä etsimään menetelmiä ja teknologiaa ympäristönsuojelun toteuttamiseksi luonnonprosesseihin paneutuen ja niiden ehdoilla toimien mutta faktoille perustuen”, jatkaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Markus Eerolan kipinä ympäristöasioihin syttyi 1990-luvun lopulla, kun hän innostui täsmäviljelystä.
Sen avulla kerrytettiin tietoa peltolohkon eri kohtien satomääristä. Näin kyettiin miettimään, mitä toimenpiteitä tarvitaan huonojen kohtien sadon kasvattamiseen.
Auraton viljely aloitettiin 2001 ja sen myötä kultivointi. ”Kyntöantura oli nähtävissä vielä seitsemän vuoden jälkeen.”
Matkan varrella on ollut muun muassa läheisten tallien hevosenlannan kompostointia ja biohiilikokeiluja.
Tilan halki virtaavan Palopuron rantamilla on suojavyöhykkeitä.
Tuorein yhteistyökuvio kantaa nimeä Palopuron agroekologinen symbioosi. Siinä Knehtilä yhteistyöverkostonsa ja läheisten maatilojen kanssa kehittää energia- ja ravinneomavaraista tuotantomallia.
Knehtilä on ollut luomutuotannossa vuodesta 2010.
Tilan 340 hehtaarilla kasvaa muun muassa syys- ja kevätvehnää, kauraa, ohraa, hernettä ja tattaria.
Eerola muistuttaa, että maatalouden prosessit ovat hitaita ja toimenpiteet ympäristön hyväksi näkyvät pitkän ajan kuluttua. Ulkopuolisista saattaa vaikuttaa, ettei mitään tapahdu.
”Ympäristönsuojelusta ja taloudesta puhuvilla ei oikein ole yhteistä kieltä, eivätkä heidän maailmansa välttämättä kohtaa.”
Taiteiden maisteriksi opiskelleen Eerolan mielestä ympäristönsuojelu on kuin taide: kyse on pitkälti abstrakteista ja mielikuviin perustuvista asioista.
Tarvitaan kuitenkin käytäntöä ja tutkimukseen pohjautuvaa tietoa, jotta yhteiskunnalle ja ympäristöystävällisiä tuotteita haluaville kuluttajille voidaan osoittaa, mistä on kyse.
Tulosten mittaamisen ja niiden analysoinnin lisäksi Eerolat rakentavat siltaa suojelusta ja rahasta puhuvien välille muun muassa mailleen tehdyn ympäristötaidepolun kautta.
Tilalla vieraileville tarjotaan navettaan kunnostetussa kahvilassa luomua ja sesongin raaka-aineista valmistettuja tuotteita.
Markus Eerola on MTK:n johtokunnan kolmas puheenjohtaja.
Maija Ala-Siurua
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
