"Suomeen tarvitaan lisää karjaa” – Vuoden luomuyrittäjä kertoo, miten savimaan kunto heikkeni lehmien lähdettyä ja miten maa eheytyi, kun karja palasi

Tommi Hasun Luomu-Mattisen tilalla tuotetaan muun muassa gluteenitonta luomukauraa ja luomunaudanlihaa. Kuva: Timo Julkunen

Lehmät ja muu nautakarja nostetaan ilmastokeskustelussa usein pahiksen osaan: niiden metaaniröyhtäykset kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä.

Keskustelussa unohtuu kuitenkin usein kokonaisuus.

Vuoden luomuyritykseksi valitun kouvolalaisen Luomu-Mattisen yrittäjä Tommi Hasu kertoi keskiviikon MT Livessä, että vasta karjan avulla kiertoviljelyn periaatteet toteutuvat.

Hän toteaa puhuvansa kokemusasiantuntijan äänellä.

Lypsylehmät lähtivät tilalta 1994. Suuntaus oli sama myös lähitiloilla.

Karjan häviäminen alkoi pian näkyä pelloissa, Hasu kertoo. Jatkuva viljanviljely kulutti ja rasitti maata.

”2010-luvun vaihteessa minulle vahvistui koko ajan ajatus, että tämä ei toimi niin kuin pitäisi. Jos näin lyhyt karjaton aika tekee pelloille tällaista, pitkässä juoksussa savimaiden viljelystä ilman karjaa ei tule mitään. Jotain piti tehdä.”

Hasu siirtyi sukutilan ohjaksiin 2017 ja samana vuonna tilalle hankittiin emolehmiä. Emoja on nyt noin 130 ja karjan kokonaismäärä 200–300 päätä.

"Tiedän, mitä savimaalle käy, kun karjatalous häviää, ja tiedän, miten se eheytyy, kun karja palaa takaisin”, Hasu toteaa.

Hän korostaa, että karja pitää palauttaa oikeaoppisesti.

”Ihminen on kuin riistanvartija, joka voi myös tuhota kaiken. Jos karjatalous ylimitoitetaan peltoon nähden, se on tuhon tie. Laidunta on oltava riittävästi, jottei sitä kuluteta loppuun. Lisäksi nurmen on oltava oikeanlaista, monipuolisesti lajeja ja syväjuurisia kasveja, jotta se eheyttää maata.”

Hasu toteaa varmoin äänenpainoin, että Suomen tarvitaan lisää karjaa. Hänen mielestään päättäjien olisi korkea aika tajuta, että karjan häviäminen Etelä-Suomesta on hälyttävä asia.

”Siinä jää pää vetävän käteen.”