Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Jos teuraaksi kasvatettava hieho yllättäen poikii, sekä emolle että vasikalle käy yleensä huonosti

    Teinitiineydet ovat lihakarjankasvatuksessa harvinainen, mutta sitäkin ikävämpi ongelma, kertovat lihatalojen eläinlääkärit.
    Jotkut hiehoista voivat tiinehtyä hyvin varhain, minkä vuoksi vieroitukset on syytä tehdä viimeistään kuuden kuukauden iässä. Selkeä astutusjakso helpottaa oikeaan aikaan vieroittamista, muistuttaa Pihvikarjaliiton hallituksen jäsen Janne Räisänen Varkaudesta.
    Jotkut hiehoista voivat tiinehtyä hyvin varhain, minkä vuoksi vieroitukset on syytä tehdä viimeistään kuuden kuukauden iässä. Selkeä astutusjakso helpottaa oikeaan aikaan vieroittamista, muistuttaa Pihvikarjaliiton hallituksen jäsen Janne Räisänen Varkaudesta. Kuva: Saara Lavi

    Sorkkien pilkottaminen hiehon takapäästä lihakarjan loppukasvattamossa ei ole koskaan toivottu tilanne. Naudat tulevat loppukasvattamoon teuraskasvatukseen, eikä minkään niistä ole tarkoitus poikia. Mikäli loppukasvattamoon tuleva eläin on tiine, se on sitä aivan liian nuorena. Kyse on niin sanotusta teinitiineydestä.

    "Siinä käy yleensä molemmille huonosti. Harvoin emosta tai vasikasta on kummastakaan tuotantoeläimeksi", eläinlääkäri Tuomas Herva Atrialta toteaa.

    Vaikka poikiminen jotenkin onnistuisi, ei vasikka emoineen sovellu loppukasvattamoon, jossa kasvatetaan eläimiä teuraaksi. Siellä on harvoin edellytyksiä pikkuvasikan kasvatukseen. "Kyllä siitä ongelmia tulee."

    Teinitiineydet ovat harvinaisia. Lihatalojen tietoon niitä tulee Atrian ja HKScanin mukaan enimmillään kymmenkunta vuodessa. Määrä ei ole iso, mutta se on liikaa.

    "Se herättää kyllä paljon tunteita, jos hieho loppukasvattamossa poikii", Herva toteaa. Hän arvelee, että kaikki tapaukset eivät tule teurastamojen tietoon.

    Teinitiineydestä menee yleensä tieto eläimen lähtötilalle, ja tapauksen taustat pyritään selvittämään.

    "Lähtötilaa varoitetaan, ja jos sama vielä toistuu, tiineydestä aiheutuvat kulut tulevat jatkossa lähtötilan maksettaviksi", kertoo HKScanin terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel.

    Tapausten järjestelmällinen seuranta otettiin yhtiössä käyttöön viime syksynä, eikä yksikään tila ole toistaiseksi joutunut maksamaan teinitiineyden kuluja.

    Yleisin syy teinitiineyteen on liian myöhäinen vieroitus ja sen jälkeinen viivästynyt lehmä- ja sonnivasikoiden erottelu.

    Syitä siihen on Hervan mukaan useita.

    "Yksi on eläinten käsittelyn epävarmuus. Ei luoteta eläimiin, vaan ajatellaan, että ne haluavat aina karata, minkä takia tarpeellisia toimiin ei tule ryhdyttyä."

    Joskus myös hyvissä ajoin vieroitettu hieho tiinehtyy. Nuorimmat tapaukset ovat Härtelin mukaan olleet jopa alle puolivuotiaita. Varhaiskypsiä rotuja ovat etenkin aberdeen angus, hereford ja simmental.

    Suurin osa teinitiineyksistä lienee Hervan arvion mukaan siitossonnin aikaan saamia. Selkeä kahden tai kolmen kuukauden astutusjakso helpottaa oikean vieroitusiän noudattamista ja teinitiineyksien välttämistä, kun vasikoiden ikähaitari ei veny liian pitkäksi.

    "Edelleen on valitettavan yleistä, että sonnia ei oteta laumasta lainkaan pois. Silloin poikimajakso katoaa, kun emot tiinehtyvät milloin sattuu ja sonni pääsee astumaan vanhempia lehmävasikoita ennen vieroitusta", Herva harmittelee.

    "Tärkeää olisi pitää poikimakausi lyhyenä ja erotella lehmävasikat emoineen sonnivasikka-emolaumasta viimeistään, kun lehmävasikat ovat kuuden kuukauden ikäisiä", Härtel neuvoo.

    "Samalla on myös astutussonni poistettava lehmävasikkalaumasta. Erityisen hyvin kasvaneiden hiehojen kohdalla kannattaisi olla tarkkana. Jotkut voivat tiinehtyä häkellyttävän aikaisin."

    Hieholaumassa tiineyttä on vaikea huomata. Jos epäilyksiä herää, eläimelle voidaan tehdä tiineystarkastus, mieluiten lähtötilalla. Ajoissa huomattu tiineys voidaan keskeyttää prostaglandiinipistoksella.

    Teurastaminen on viimeisen tiineyskuukauden aikana kiellettyä.

    Selkeän astutuskauden puuttuminen voi aiheuttaa emolehmätiloilla teinitiineyksien lisäksi myös tiinehtymisongelmia, kun lehmät eivät ole astuttaessa optimaalisessa kuntoluokassa.

    Myös siitossonnien määrä voi olla emolaumaan nähden liian pieni tai sonnin kunto huono, jolloin tiinehtyminen viivästyy tai jää väliin.

    Tiloja, joilla syntyy 70–75 vasikkaa sataa emoa kohden, on Hervan mielestä aivan liikaa.

    "Niitä on noin 30 prosenttia emolehmätiloista, eli yhtä paljon kuin tiloja, joilla tiinehtyvyys on noin sata prosenttia."

    Erot vaikuttavat suoraan tilojen kannattavuuteen. "Eläinten kautta tulevaan tuloon pystyy eniten itse vaikuttamaan", Herva muistuttaa.