Eläinsuojelujärjestöt haluavat, että tuottaja menettäisi jatkossakin tuet vähäisestä poikkeamasta

Lakiluonnoksella arvioidaan olevan eläinten hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia muun muassa sikojen syöntikäyttäytymiseen liittyen. Kuva: Markku Vuorikari

Maa- ja metsätalousministeriön luonnos valtioneuvoston asetuksesta täydentävien ehtojen valvonnan nykyisen asetuksen muuttamisesta kävi lausuntokierroksella, joka päättyi maanantaina.

Esityksen mukaan asetusta muutettaisiin lisäämällä siihen säännös, jonka mukaan poikkeaminen säännöksen vaatimuksesta ei johtaisi täydentävien ehtojen seuraamukseen, eli tukimenetykseen, jos vasikka-, sika- tai tuotantoeläindirektiivin vastaavan säännöksen vähimmäisvaatimus täyttyy.

Tukien säilyminen edellyttää sitä, että poikkeama kansallisesta säädöksestä on vähäinen eikä sillä arvioida olevan vähäistä suurempaa merkitystä eläinten hyvinvointiin. Rikosoikeudelliset seuraamukset toteutuisivat, mutta tukimenetyksiä tila saisi vasta EU:n säädösten rikkomisesta.

Esimerkiksi tilavaatimusten osalta vähäisenä voidaan katsoa 10–20 prosentin poikkeama, ottaen kuitenkin huomioon kyseessä oleva eläinlaji ja tilanahtauden vaikutukset sen hyvinvointiin.

Ehdotettu muutos merkitsisi, että eläinten hyvinvointia koskevien kansallisten täytäntöönpanosäännösten noudattaminen valvotaan eläinten hyvinvointia koskevien direktiivien vähimmäistason mukaisena, eli Euroopan unionin säädösten tasolla.

Useissa lausunnoissa pääkohdaksi nousi tukiseuraamuksen poistuminen kansallisen lainsäädännön rikkomisesta.

"Pidämme huolestuttavana sitä, että luonnoksen mukaiset tulkinnat vesittävät myös tulevaisuudessa kansalliseen lainsäädäntöön mahdollisesti säädettäviä EU-direktiivejä tiukempia tilavaatimuksia ja muita hyvinvointiparannuksia, jos niiden noudattamatta jättämisellä ei ole vaikutusta tukien saamiseen", Animalia kertoo lausunnossaan. Samoilla linjoilla olivat muun muassa Suomen eläinsuojeluyhdistys, Luonnonvarakeskus ja Luonnonsuojeluliitto.

Siipikarjaliitto ja ETT ry toteavat, että suomalaisen tuotannon asettaminen samalle viivalle Eurooppalaisen kanssa on hyvä asia.

Lausunnon antaneet tahot ottivat kantaa myös asetuksessa mainittuun 10–20 prosentin poikkeamaan. Yleisesti viidenneksen poikkeamaa pidettiin liian suurena.

"Esimerkkinä mainittu 10–20 % sallittu poikkeama kansallisten säännösten tilavaatimuksiin ei välttämättä kaikissa tilanteissa ole eläinten hyvinvoinnin kannalta vähäinen," Luke toteaa lisäten, että tilanahtaus vaikuttaa muun muassa eläinten syömis- ja makuukäyttäytymiseen. Animalia ja SEY kritisoivat sitä vastaan, että samoissa tilavaatimuksissa voisi pitää viidenneksen enemmän eläimiä ilman seuraamuksia, vaikka se olisi kansallista lainsäädäntöä vastaan.

Lausunnoissa kritisoitiin myös tarkastajan valtaa. Käytännössä tilanteiden määrittäminen jäisi valvojan vastuulle. Lausunnonantajat peräävät selkeitä esimerkkejä tilanteista "vähäinen poikkeama" ja "vähäistä suurempi merkitys eläinten hyvinvointiin".

"Edellytämme selkeitä tulkintaohjeita, jotta valvonta ja tulkinnat ovat samanlaisia valvojasta riippumatta. Tuottajien yhdenmukainen ja tasapuolinen kohtelu valvontatilanteissa on ehdoton perusedellytys Suomessa", Siipikarjaliitto linjaa.

Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 aikana ja sitä sovellettaisiin takautuvasti jo vuoden 2017 aikana tehtyihin tarkastuksiin. Tämä ei saanut lausunnon antajilta kiitosta.

"Asetuksen soveltaminen poikkeuksellisesti takautuvasti ei ole tarkoituksenmukaista, vaan asetusta tulisi soveltaa vasta sen voimaantullessa vuoden

2018 alusta. Asetusluonnoksen perustelut takautuvalle menettelylle eivät ole riittäviä", Eläinlääkäriliitto linjaa. Evira on samoilla linjoilla.

MTK ja Ympäristöministeriö ilmoittivat, ettei heillä ole asiasta lausuttavaa.