Broileritila teki ratkaisunsa: Ympäristökorvaus saa jäädä
Ympäristökorvauksen ravinnetaulukot eivät rajoita lannoitusta ulkopuolelle jäävillä tiloilla. Juha Kiviniemi aikoo levittää jatkossa pelloilleen broilerinlantaa saman verran kuin aiemminkin, käytännössä vanhan ympäristötuen rajoitusten mukaan. Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistojuha kiviniemi
Jalasjärveläinen Juha Kiviniemi on päättänyt jättäytyä pois uudesta ympäristökorvauksesta. Hakemus on jätetty, mutta ilman ympäristösitoumusta.
”Ympäristökorvauksen ulkopuolella on helpompi hengittää”, hän toteaa.
Se ei silti ollut ensisijainen syy jättää sitoumus tekemättä.
Kiviniemen mukaan uusi ympäristökorvausjärjestelmä ei enää ollut järkevä ratkaisu broileritilallisen näkökulmasta.
”Jos olisin sitoutunut ympäristökorvaukseen, melkein puolet meidän pelloista olisi ollut sellaisia, joille ei olisi voinut broilerinlantaa levittää. Ja juuri ne samat pellot ovat ne, joilla parhaat viljasadot tuotetaan”, Kiviniemi perustelee.
Käytännössä kunnon sadon tuottaminen olisi hänen mukaansa edellyttänyt apulannan ostamista lannan tilalle. ”Ottaa päähän, kun ruuan tuottamisesta ei makseta, vaan kaikesta muusta hömppäheinästä.”
Ulkopuolelle jääminen tietää tilalle tukirahojen menetystä. Kokonaisvaikutus on kuitenkin niin lähellä nollaa, että ratkaisu on isännän mukaan perusteltavissa taloudellisestikin.
Kaikesta huolimatta Kiviniemi on harmissaan siitä, että ympäristökorvauksesta tuli sellainen kuin tuli eikä siihen sitoutuminen kannata.
”Kyllä saavat valmistelleet vihreät virkamiehet katsoa peiliin. Kauhealla säätelyllä aiheutetaan se, että viljelijöiden mitta tulee ennemmin tai myöhemmin täyteen.”
”Kyllä sen on tiedostanut, että jonkinlaisen ympäristörikollisen leiman tässä saattaa saada”, Kiviniemi pohtii, mutta samaan hengenvetoon korostaa, että ympäristövastuullisuutta noudatetaan jatkossakin tilan kaikessa tuotannossa.
Tilan pelloille levitetään lantaa jatkossa saman verran kuin tähänkin asti. Käytännössä tämä tarkoittaa pysyttäytymistä aiemman ympäristötuen mukaisissa ravinnetaulukoissa.
”On ihan selvää, että ravinteita ei laiteta peltoon yhtään enempää kuin on tarpeen”, Kiviniemi toteaa ja muistuttaa, että liian runsas lannoitus kostautuu esimerkiksi lakoutumisena.
Aivan itsestään selvä ratkaisu ulkopuolelle jääminen ei ollut. Kiviniemi kertoo käyneensä asiaa kevään mittaan läpi paitsi Pro Agrian neuvojan kanssa, myös useiden tuttujen viljelijöiden kanssa.
”Neuvojan kanssa käytiin läpi ehtoja, ja muiden tuottajien kanssa pohdittiin sekä ympäristökorvaukseen sitoutumisen että sen ulkopuolelle jäämisen etuja ja haittoja.”
Moni Kiviniemen keskustelukumppaneista on tehnyt saman ratkaisun kuin hän, osa puolestaan on päätynyt sitoumukseen, ”löytänyt keinon, jolla sitoutuminen kannattaa”.
Varsin moni kuitenkin miettii edelleen, sitoutuako ympäristötukeen vai jäädäkö ulkopuolelle. Kiviniemi tuntee useita tuottajia, jotka miettivät ratkaisuaan ihan viimeiseen asti.
Lopullinen ratkaisu on tehtävä tiistaihin mennessä, jolloin tukihakemus täytyy viimeistään jättää.
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
