Miten varmistetaan tulevat sadot, kun markkinoilta poistuu torjunta-aineita?
Vaihtoehtoja kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden vähentämiseksi tarvitaan paljon, jotta ei jäädä yhden kortin varaan.Luonnonvarakeskus Luken Itua ja Vastetta -hankkeen taustalla ovat EU:n vihreän kehityksen ohjelma sekä Pellolta pöytään- ja Biodiversiteettistrategiat.
Kasvinsuojelussa tavoite on vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niiden aiheuttamaa riskiä 50 prosenttia sekä vähentää vaarallisempien torjunta-aineiden käyttöä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteena on myös vähentää lannoitteiden ravinnehävikkiä vähintään 50 prosenttia varmistaen samalla, että maaperän hedelmällisyys ei heikkene. Lisäksi tavoite on, että vähintään 25:tä prosenttia EU:n maatalousmaasta viljellään luonnonmukaisesti viljeltyä vuonna 2030.
Strategioiden tavoitteet ovat menossa lainsäädäntöön, joten viljelijät tarvitsevat keinoja niiden saavuttamiseksi, sanoo kertoo erikoistutkija Marja Jalli Lukesta.
Keinojen on oltava sellaisia, että ne käytännössä toimivat maatiloilla. Siksi on tärkeää, että hankkeessa on mukana viljelijöitä. Keinot jalostuvat entistä paremmiksi niitä kokeilevilla tiloilla ja tieto hyvistä käytännöistä kulkee viljelijöiltä toisille ja myös tutkijoille.
”Perimmäinen tarkoitus on tilojen kannattavuuden turvaaminen ja hyvän laadukkaan sadon tuottaminen.”
Vaihtoehtoja kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden vähentämiseksi tarvitaan paljon, jotta ei jäädä yhden kortin varaan, Jalli toteaa. Avoin kysymys on esimerkiksi se, miten varmistetaan viljelyvarmuus ja tulevat sadot, kun markkinoilta poistuu torjunta-aineita.
”Tauti- ja rikkakasvipuolella on menetelmiä saada menetykset hallittaviksi ilman torjunta-aineita. Hyönteisten kanssa tilanne on paljon hankalampi, tuho voi olla totaalinen. Varautua voi viljelemällä monipuolisesti ja suosimalla luontaisia vihollisia.”
Jalli pitää tärkenä sitä, että Fazer Mylly ja Atria ovat mukana. Näin hankkeella on elintarviketeollisuuden tuki.
Itua ja Vastetta (IPM – tuottavuutta ja vastuullisuutta elintarviketuotantoon) -hanke on keväällä 2022 käynnistynyt kolmivuotinen Makera-rahoitteinen hanke. Hanketta vetää Luke. Atrian ja Fazer Myllyn lisäksi mukana ovat Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) sekä 20 pilottitilaa.
Lue myös:
Rikkakasvien äestys näytti hurjalta mutta osoitti olevansa kelpo menetelmä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







