Omilla ratkaisuilla oikean kokoiset isännän saappaat
Jarno Järvenoja on huomannut, että tilalta löytyy koko ajan pientä kehitettävää. Ensisijaisena tavoitteena on jalostaa karjaa ja parantaa tuotosta. Elina Paavola Kuva: Viestilehtien arkistoTOHOLAMPI (MT)
Toholammin Jämsän kylällä Kangastalon tila siirtyi puolitoista vuotta sitten uudelle isännälle. Nykyinen isäntä ja agronomi Jarno Järvenoja pyörittää maitotilaa neljännessä sukupolvessa.
”Pienenä halusin olla astronautti, mutta isosisko sanoi, että se on vaarallista. Seuraava vaihtoehto oli sitten maanviljelijä.”
Ajatus kypsyi pikkuhiljaa vuosien aikana.
Järvenoja on opiskellut pääaineenaan kotieläinten ravitsemustiedettä Helsingin yliopistossa Viikissä. Myös agroteknologian kursseja tuli suoritettua.
Järvenojaa on kiinnostanut pienestä pojasta asti kaikki pärisevä, mutta myös eläimet ovat hänestä mielenkiintoisia.
Kotieläintiede valikoitui pääaineeksi, koska ”eläimistä palautteen saa heti”.
Yliopistotasoinen koulutus auttaa hänen mielestään ymmärtämään, mitä lehmässä tai pellolla tapahtuu.
”Opiskeluaikana pystyi luomaan myös suhteita moniin alalla nyt työskenteleviin ihmisiin. Kun maitotilaneuvoja tai traktorikauppias on ennestään tuttu, häneen luottaa eri tavalla.”
Järvenojan mielestä on tärkeää, että vanhempien tilaa jatkavat nuoret asuvat välillä muuallakin kuin tilalla.
”Kyllä kaupunkielämäkin on hyvä itse kokea. Sitten ei tarvitse myöhemmällä iällä surkutella, kuinka jossakin muualla asiat voisivat olla paremmin.”
Päätös omasta yrityksestä on saanut vahvistusta kokemuksista. Yrittäjän vapaus ja vastuu sopivat hänelle.
Opiskelujen aikana Järvenoja lomitti eri maatiloilla. ”Siitä tuli sellainen olo, että olisi kiva itse päättää, miten asiat hoidetaan.”
Juuri se, että saa ja uskaltaa tehdä muutoksia, on hänen mielestään tärkeää. ”Vaikka vanhemmasta polvesta on suuri apu, törmää usein muutosvastarintaan.”
Isä Antti Järvenoja on useimmiten mukana aamulypsyllä ja toisena traktorikuskina. Äidillä Anneli Järvenojalla on ”vähän enemmän omia harrastuksia”, mutta hänetkin iltalypsyltä monesti löytää.
Pientä kehitettävää tilalta löytyy koko ajan. Nyt ensisijaisena tavoitteena on jalostaa karjaa ja parantaa tuotosta.
”Tulokset näkyvät navetassa melko nopeasti. Siitä ehkä tulee se tilanpidon into.”
Yrittämisen myötä uusina asioina on tullut tilan johtaminen, kiimantarkkailu ja kaupankäynti.
Omassa yrityksessä etenkin kannattavuus ja talousasiat ovat olleet päällimmäisenä huolenaiheena. ”Taloudellista pelivaraa on kuitenkin löytynyt.”
Ensimmäiset kolme kuukautta olivat Järvenojan mielestä aika vaativia. Alkuun liittyi paljon byrokratiaa, ennen kuin pääsi omaan rytmiin kiinni.
”Silloin tehtiin sopimuksia esimerkiksi vakuutusyhtiön, meijerin ja teurastamon kanssa.”
Työn ensimmäisiä suurempia ilonaiheita oli, kun maitomäärä nousi keväällä.
Ensimmäinen kesä oli sateinen ja siten haastava. ”Kun huonosta kesästäkin selvisi, sai uskoa omaan tekemiseen.”
”Paremmin on lähtenyt hommat pyörimään kuin ennen tilakauppoja uskalsi odottaa.”
Järvenojan katse on jo tulevaisuudessa. Nykyiseen parsinavettaan mahtuu 26 lehmää.
Suunnitteilla on yhden robotin pihattonavetta. Investoinnin aikataulua hän ei uskalla vielä sanoa. ”Uusi navetta tulee ajallaan. Tärkeää on saada pidettyä tilan talous vakaana.”
”Kyllä suuri laajennus vähän hirvittää.”
Vuoden vaihteessa suunnitteilla on myös peltokauppoja, jolloin tila npeltopinta-ala lisääntyy reilusta 40 hehtaarista 60 hehtaariin.
Tilan pelloilla viljellään nurmea ja ohraa. Viime vuonna oli viljelyksessä myös kauraa. Lehmille tehdään säilörehua ja kuivaheinä menee myyntiin.
LAURA KYLMÄMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
