”Uudistava viljely pelasti maatilani”
Uudistava viljely säästää sekä viljelijän aikaa että lompakkoa pitkällä aikavälillä.
Juha-Pekka Aikola on tyytyväinen ratkaisuunsa siirtyä uudistavaan viljelyyn. Kuva on otettu viime marraskuussa. Kuva: Stiina HoviUusikaupunkilainen Juha-Pekka Aikola on viljellyt maata lähes koko ikänsä.
2010-luvun lopulla hänen maatilansa oli kuitenkin ajautunut tilanteeseen, jossa maaperä oli menettänyt elinvoimansa, eikä tuottanut enää satoa.
Ratkaisua etsiessään Aikola törmäsi Baltic Sea Action Groupiin (BSAG), liittyi Carbon Action -viljelijäverkostoon ja löysi uudistavan viljelyn, kerrotaan Säästöpankin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa.
Uudistavalla viljelyllä tarkoitetaan tapaa tuottaa ruokaa maaperän kasvukunto jatkuvasti huomioiden.
Aikola totesi nopeasti uudistavan viljelyn olevan ratkaisu maatilansa pelastamiseen.
Kyntö vie paljon aikaa ja rahaa, joten sen vähentäminen näkyy konkreettisesti myös lompakossa.
Nyt hänen maatilallaan toteutuvat monipuolinen viljelykierto, ympärivuotinen elävä kasvipeite sekä luonnon monimuotoisuutta tukevat monimuotoisuuskaistat.
Viljelypäätökset perustuvat maan kasvukunnon seurantaan ja sen perusteella tehtäviin toimenpiteisiin.
Maata kynnetään mahdollisimman vähän ja kemiallisten lannoitteiden käyttöä vältetään.
Uudistava viljely on säästänyt sekä aikaa että myös lompakkoa pitkällä aikavälillä.
Kun viljelykierto on hidastunut ja kylvettävien kasvien rytmi on luonnonmukainen ja hallittavampi, työt jakautuvat tasaisemmin ympäri vuotta, Aikola kertoo.
Se taas vapauttaa henkistä ja fyysistä energiaa sekä parantaa kannattavuutta ja työhyvinvointia.
Lisäksi kyntö vie paljon aikaa ja rahaa, joten sen vähentäminen näkyy konkreettisesti myös lompakossa, Säästöpankin julkaisemassa jutussa todetaan.
”Ne kustannushyödyt ovat niin isoja, että yhden maatilan lannoitesäästö voi olla tuhansista kymmeniin tuhansiin euroihin”, Aikola sanoo.
Hän näkee säästöt merkittäväksi myös rahoittajan näkökulmasta. Viljelijän riskit pienenevät, kun tuotannon kustannukset laskevat.
”Rahoitusmarkkinat eivät ymmärrä tämän bisneksen laatua.”
Yhtenä positiivisena uudistavan viljelyn seurauksena Aikola kertoo huomanneensa myös luonnon heräämisen.
”Kolme vuotta sitten tuli järvisimpukka, mikä indikoi sitä, että vesi on juomakelpoista. Sitten tuli lumpeet takaisin järveen. Pari vuotta sitten tuli sudenkorennot ja ne toivat lintuja.”
Isoimpina haasteina uudistavan viljelyn alkuun pääsemisessä oli Aikolan mukaan oppia, milloin pellolle mennään ja millaisella kalustolla.
Siinä auttavat Carbon Action -viljelijäverkoston kanssaviljelijät, joilta voi aina pyytää apua tarvittaessa.
Toisena haasteena hän mainitsee rahoituksen.
”Rahoitusmarkkinat eivät ymmärrä tämän bisneksen laatua.”
”Jos sä haluat fundamentaalisesti muuttaa ekosysteemin maataloudessa, sitä ei viidessä vuodessa tehdä. Se vaatii pitkäaikaista sitoutumista rahoittajalta ja ennen kaikkea osaamista, että se tehdään aikataulun mukaisesti”, Aikola sanoo.
”Uudistavan viljelyn keinoin voi monella tapaa pienentää esimerkiksi satovaihteluihin, maan kasvukuntoon ja tuotantopanosten hintakehitykseen liittyviä riskejä.”
Säästöpankkiryhmä solmi syksyllä Itämeri-sitoumuksen BSAG:n kanssa edistääkseen siirtymää uudistavaan viljelyyn.
”Uudistavan viljelyn keinoin voi monella tapaa pienentää esimerkiksi satovaihteluihin, maan kasvukuntoon ja tuotantopanosten hintakehitykseen liittyviä riskejä”, sanoo Säästöpankki Kalanti-Pyhärannan toimitusjohtaja Ossi Öhman.
”Siten on luonnollista, että uudistavan viljelyn periaatteiden toteuttaminen vaikuttaa positiivisesti sekä maatilan yleiseen rahoituskelpoisuuteen että rahoituksen yksityiskohtiin, kuten sen hintaan ja muihin ehtoihin.”
Säästöpankkiryhmä ja BSAG ovat alkaneet yhteistyössä suunnitella uutta rahoitusratkaisua, joka palkitsee siirtymisestä uudistavaan viljelyyn.
Uudistavan viljelyn kriteerit tulevat olemaan vapaasti rahoitusalan käytössä ja Säästöpankkiryhmä kannustaa myös muita pankkialan toimijoita niiden käyttöön ja kehittämiseen.
”Maatalouden uudistaminen elinympäristöjemme ja planeettamme kannalta kestäväksi vaatii kaikilta mukana olijoilta sinnikkyyttä ja pitkäjänteistä, sukupolvienkin yli ulottuvaa ajattelua”, Öhman toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
