Säilörehupula olisi nautatiloille tiukka paikka
"Syksyllä voi tulla normaalia enemmän eläimiä teuraaksi, jos loppukesäksi ei saada sadetta", arvioi hankintajohtaja Sinikka Hassinen Atrialta.
Ali-Lekkalan tilalla Tammelassa niitettiin viime kesänä tähän aikaan ensimmäistä rehusatoa. Kuva: Jaana KankaanpääPeltoja pitkään vaivanneen kuivuuden vaikutukset eivät vielä näy Atrialla nautojen hankinnassa, kertoo naudanlihan hankintajohtaja Sinikka Hassinen. Jos kuivat kelit kuitenkin edelleen jatkuvat ja säilörehua saadaan vain niukasti talven varalle, niin monella tilalla joudutaan miettimään, miten selvitään talven yli.
"Syksyllä voi tulla normaalia enemmän eläimiä teuraaksi, jos loppukesäksi ei saada sadetta", Hassinen arvioi.
Kuluvan kesän ensimmäinen säilörehusato oli monin paikoin niukka.
"Kakkos- ja kolmossadoista pitäisi saada massaa, jotta rehua saataisiin riittävästi."
Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero kertoo, että eri puolilla maata ja jopa tilakohtaisesti eri lohkoilla on todella suuria vaihteluita ensimmäisessä rehusadossa. Määrät vaihtelevat nollasta 90 prosenttiin verrattuna normaaliin satomäärään.
"Arvioissa voi kuitenkin hämätä se, että tavara on nyt todella kuivaa. Kuivan rehun haasteena on se, ettei se maita niin hyvin lehmille. Mutta jos myöhemmin pystyy laittamaan märempää sekaan, niin tilanne tasoittuu."
Meron mukaan moni ajaa parhaillaan lietettä nurmille ja odotuksena on, että luvatut sateet kirittävät kasvua.
"Kurjaa on se, että ensimmäinen rehuerä tapaa olla lypsyn kannalta paras ja sen varaan yleensä lasketaan kovasti."
Kuluvan hankalan vuoden hyvä puoli on se, että rehut päästiin kuitenkin tekemään ajoissa. Nyt nurmilla on vielä hyvin aikaa kasvaa.
Eniten Meroa mietityttää Lapin tilanne.
"Siellä saadaan vain kaksi satoa. Jos tulos nyt jäi puoleen, siellä tulee haasteita."
Pro Agria Etelä-Pohjanmaan palvelupäällikkö Arja Talvilahti puolestaan arvioi, että erityisiä hankaluuksia on luomutilojen nurmilla.
"Tilanne on aika huono koko Suomessa."
Hänen mukaansa pitää varautua siihen, että esimerkiksi kesantonurmilta on korjattava satoa eläimille.
Tammelassa Lounais-Hämeessä naudanlihaa tuottava Seppo Ali-Lekkala kertoo, että rehun riittävyys riippuu nyt täysin toisesta säilörehusadosta.
"Ensimmäinen sato ei ole normaalilla tasolla, se on tavanomaista huonompi. Mutta ei nyt mikään katastrofi kuitenkaan."
Hän aikoo tehdä karjalle myös kokoviljasäilörehua.
"Mutta eivät nekään kaikki ole niin hyvin orastuneet. Mutta kai se joskus sataa."
Osalla tiloista saatiin viime vuonna hyvät nurmisadot, joten ylivuotista säilörehua voi olla vielä käytettävissä. Sen sijaan säilörehun ostaminen ja kuljettaminen on kiperä kysymys, kun maatilojen taloudellinen tilanne on muutenkin tiukka.
"Se, pystytäänkö ostamaan täydennyksiä, vaihtelee varmasti alueittain. Kallistahan säilörehun ajaminen pitkistä matkoista on", Sinikka Hassinen arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

