Uusi cap-suunnitelma ei estä turvemaiden järkevää viljelykäyttöä. Arkistokuva. Kuva: Pekka Fali
”Miehen työ” ‒ MTK:n Marttila kehaisee ministeri Kurvisen cap-neuvottelujen tulosta
Työlista maa- ja metsätalousministerille on silti pitkä, ja sen kärjessä on EU:n eläinpalkkioiden maksuaikataulusta huolehtiminen.
Kuva: Jaana KankaanpääEuroopan komission ja Suomen väliset neuvottelut EU:n maatalouspolitiikan soveltamisesta Suomessa ovat päättyneet. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää tulosta hyvänä.
”Ministeri (Antti) Kurvinen (kesk.) teki miehen työn, kun neuvotteli edeltäjänsä Jari Lepän pohjustaman paketin maaliin. Lopputulos meni hyvin yhteen esityksen kanssa.”
Nyt ratkaistu cap-suunnitelma määrittää maatalouden tukemisen ja harjoittamisen ehtoja vuosille 2023‒27.
Merkittävimpiä kysymyksiä neuvotteluissa olivat turvemaiden käyttö sekä viljelymaiden talviaikainen kasvipeitteisyys. Kummankin osalta neuvottelut päättyivät hyvin. Siitä huolimatta asioiden vieminen käytäntöön vaatii vielä tarkkuutta, sillä esimerkiksi kasvipeitteisyys ei ole Suomessa kaikkien kasvien osalta mahdollista, ja linjaukseen tarvitaan poikkeuksia, Marttila muistuttaa.
Turvepeltojen osalta esteitä järkevään viljelyyn ei nyt EU-komission puolesta ole. ”Muita paineita turvepeltoihin kohdistuu kyllä.”
Marttila on tyytyväinen, että neuvottelutulos saatiin nyt, jotta järjestelmiä päästään rakentamaan ja ne on mahdollista saada kuntoon aikataulussa.
”Viivästyksiä ei olisi kestänyt tulla lainkaan.”
Hallintoa kovasti työllistäneistä cap-neuvotteluista huolimatta EU:n eläinpalkkioiden maksatukseen liittyvät järjestelyt vaativat nyt kiireellisesti toimia, Marttila linjaa.
Resurssit maksatusten hoitamiseen on löydyttävä. On saatava esiin tieto siitä, mistä asia kiikastaa, ja mitä sen hoitamiseen tarvitaan. Sen jälkeen poliittisten päättäjien on autettava osoittamalla tarvittavat voimavarat käyttöön.
Maksatuksen viivästyminen koetaan Marttilan mukaan viljelijöiden keskuudessa suorastaan piruiluna, kun tilat taistelevat muutenkin olemassa olostaan. ”Ja tällä piruilulla on kallis hintalappu.”
Uudessa cap-suunnitelmassa on viljelijöille tarjolla entistä enemmän ympäristö- ja ilmastotoimia. ”Ei mitään vallankumousta kuitenkaan, että kaikki muuttuisi kerralla”, Marttila toteaa.
MTK:n puheenjohtajaa kummastuttaa hieman se, ettei Ukrainassa käytävän sodan syttymisen jälkeen tehty juurilkaan muutoksia cap-suunnitelmaan.
”Esimerkiksi ruuan tuottamisen kannustimia olisi voitu lisätä. Mutta ehkä vastaantulo turvepeltojen viljelyssä oli jonkinlainen merkki siitä.”
Marttila on huolissaan siitä, miten luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen poistuminen tullaan Suomessa kompensoimaan.
”Jäävätkö esimerkiksi sika- ja siipikarjatilat ilman lisätukea? Tällaisia asioita pitää vielä ohjelman puitteissa tarkentaa tai tarvittaessa parsia kansallisesti.”
Toinen Marttilan huoli koskee nuoria viljelijöitä.
”Viljelystä luopumiseen tarvittaisiin jokin kannustin, jotta nuoret pääsisivät tarpeeksi aikaisin yrittäjyyteen käsiksi. Nuorilta tuli tästä vahva viesti, jota pitäisi kuunnella, mutta asia ei tuntunut hallintoa neuvotteluvaiheessa paljoa kiinnostavan. Suomessa tilanne on ollut parempi kuin monessa EU-maassa, sitä ei pitäisi pilata”, Marttila huomauttaa.
Päättäjien suunnallekin Marttilalla on kysymys. Se koskee Itä-Suomeen nykyisen tilanteen vuoksi kohdennettavia erityistukia. ”Miten niissä otetaan huomioon maatalous ja maaseutu?”
Tämä huolettaa puheenjohtajaa myös siksi, että maataloustuotanto on muutenkin virrannut Suomessa länteen koko EU-jäsenyyden ajan.
Kiivasta keskustelua tuottajien joukossa herättävät parhaillaan myös tukikelvottomat pellot. Tilanteen korjaamiseksi MTK esittää tasausmallia, jossa korvauskelpoisuuksia voisi saada kussakin maakunnassa vastaavasti, kun peltoa poistuu alueella viljelystä.
Kyllä meillä riittää työlistaa uudelle ministerille. Kotoiset asiat pitää saada vauhdilla kuntoon. Onneksi keskusteluyhteys ministeriöön on hyvä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
