Korona laittaa rehu-urakoitsijan varautumaan: "Urakoitsijalle 1-2 päivää on ikuisuus ensimmäisen sadon korjuussa"

Mäntykosket ja Kalliomäet muodostavat tehokkaan urakointiketjun Kurikan Jalasjärvellä. Ossi (oik.) ja Tuomas (toinen oik.) Mäntykoski urakoivat ajosilppurillaan sekä Christian (vas.) ja Mika Kalliomäki karhottavat edellä. Tälle satokaudelle ketjuun saatiin myös toinen karhotin, Kuhnin GA 15031 15 metrin työleveydellä. Kuva: Arto Takalampi

Mty Mäntykosken osakkaat, isä Ossi ja poika Tuomas Mäntykoski kokoavat tilalle äskettäin käytettynä hankittua Kuhnin karhotinta. Vaikka rehuntekoon on vielä aikaa, he haluavat olla ajoissa matkassa.

"Nyt näkee, mitä varaosia koneisiin tarvitaan, ja ne ehtii tilata hyvissä ajoin ennen kauden alkamista. Tietyistä varaosista saattaa tulla koronan vuoksi pulaa, kun niiden valmistajia on vähän", Tuomas sanoo.

Koneiden läpikäynti keväällä ja kuluvien varaosien hankkiminen varastoon on Mäntykoskilla jokakeväinen tapa. Koskaan aiemmin he eivät kuitenkaan ole olleet jo niin aikaisin matkassa kuin nyt, maaliskuusta alkaen.

Kaikkeen ei silti voi varautua eikä varastoa kannata liikaa kasvattaa. Ossi edellyttääkin myyntiorganisaatioita ylläpitämään varaosapalvelua, eli varaosat ja huolto on oltava siellä, missä koneetkin.

Tilalle hankittiin viime keväänä uusi Claas Jaguar -ajosilppuri, jonka edustus siirtyi alkuvuodesta Keskolta Hankkijalle. Miehiä edustusmuutokset harmittavat, jos jälkimarkkinointi ei pysy niiden perässä.

"Toivottavasti korona ei iske ensi kesänä varaosaketjuun vaan osia on aina saatavilla. Urakoitsijalle 1-2 päivää on ikuisuus ensimmäisen sadon korjuussa", ajosilppuria ajava Tuomas sanoo.

Korona pitää myös koneketjun miehet tarkkana, sillä kenenkään ei passaa sairastua sesongin alla. Paikkaaminen on vaikeaa, vaikka osan miehistä voi heittää mihin tahansa ketjussa.

"Aiemmin on tilalle mennessä koneiden ja laitteiden pitänyt olla puhtaita eläintautien varalta. Nyt pitää miesten ja hyttienkin olla puhtaita, ja kuskin pysyteltävä kiltisti hytissä syömisestä alkaen", Tuomas pohtii.

Rehu-urakointi alkoi Mäntykoskella ensin omista ja naapurin töistä, tosin hieman tavallisesta poiketen.

"Olimme naapuritilan isännän kanssa koneostoksilla. Tuumattiin, että osta sinä tuo kone, minä ostan tämän, ja tehdään työt vaihtokauppana toiselle, niin rahaakin säästyy. Niin naapuri niitti, meillä oli hinattava silppuri, ja molemmilla oli apuna jo nuoret miehet", Ossi naurahtaa.

Vähitellen Mäntykosken ja naapurin rehualat kasvoivat. Kun silppuri alkoi olla loppu, ja muutama naapurikin katseli heinäkoneita, ajosilppurin hankinnalle ja urakoinnille löytyi riittävästi korjuualaa.

Ajosilppuriksi hankittiin vuonna 2012 Claas, joka vaihdettiin uuteen viime keväänä. Aluksi mukana oli viisi tilaa, mistä määrä vähitellen tuplaantui. Mukaan on tullut uusia tiloja samalla kun lopettaneita tiloja on jäänyt pois.

"Mitään kirjallisia sopimuksia ei ole ollut ja jokainen tila on voinut lähteä halutessaan pois. Kukaan ei ole kuitenkaan vaihtanut", Ossi sanoo tyytyväisenä.

Jalasjärvellä on neljä ajosilppuriurakoitsijaa, joilla on kaikkiaan kahdeksan Claasia. Tuomas Mäntykosken mukaan urakoitsijoiden keskinäinen yhteistyö sujuu hyvin ja iso silppurimäärä on vahvuus.

"Jos jollekin tulee ongelmia, korvaava apu löytyy läheltä", hän korostaa.

Mäntykoskien urakointi on vahvasti verkottunut. Heillä on silppurin lisäksi kaksi karhotinta, joita ajavat aliurakoitsijayrittäjänä Christian Kalliomäki ja Mika Kalliomäki omalla traktorillaan. Edellä menee vielä niittourakoitsija.

Tuomas korostaa, että pellolla toimitaan aina asiakastilan mukaan. Tila voi halutessaan niittää ja karhottaa omalla kalustollaan, samoin siirtää rehun pellolta siilolle. Pitkille siirtomatkoille löytyy kalustoa urakoitsijoilta.

"Entistä enemmän alkaa olla kysyntää avaimet käteen -palvelulle."

Vuotuinen korjuuala on noin 600 hehtaaria, jolta tehdään pääasiassa kolme satoa. Ossi Mäntykosken mukaan kevätsadon korjuu on selvästi aikaistunut, jopa viikolla tai parilla.

"Normaalisti sato onkin korjattu jo juhannukseksi, vaikka kevätsadon tekoaika on kaikkein lyhin ja kriittisin. Toinen sato antaa jo enemmän pelivaraa."

Ossi osti kotitilansa ja samalla naapuritilan vuonna 1989 ja Tuomaksen kanssa muodostettiin maatalousyhtymä vuonna 2008. Tilalla on vuonna 1998 valmistunut 60 lehmän pihatto ja rehualaa 45 hehtaaria. Sitä täydentää noin 10 hehtaarin vehnäherneseosala.

"Itsekin maidontuottajana haluamme panostaa mahdollisimman hyvälaatuiseen rehuun. Kaikki on kotiin päin, mitä vähemmän sitä tarvitsee täydentää."

"Tärkeintä tietenkin olisi, että maidon ja lihan hinnan pohja olisi nähty ja niistä maksettaisiin kunnolla. Toivottavasti tämä epidemia lisää suomalaisen ruuan arvostusta", Ossi Mäntykoski toivoo.