Nuori Suomi innostui uudesta rakennustyylistä
Suomi oli varttunut vähän yli kymmenvuotiaaksi, kun nuoret arkkitehdit omaksuivat uuden tyylisuunnan: funktionalismin. Valokuvaaja Jaakko Kilpiäinen kuvaa 1930-luvun suomalaisen funkiksen helmiä.
Kuva: Markku VuorikariKirkonkylien ja kylien ilme muuttui 1930-luvulla, kun raitin varrelle nousi osuuskaupan valkoiseksi rapattu myymälä. Käynti oman pitäjän kaupassa oli monelle suomalaiselle ensimmäinen tutustuminen funktionalistiseen arkkitehtuuriin.
Tuo 30-luvun uusi arkkitehtuuri on valokuvaaja Jaakko Kilpiäisen intohimo. Hän kuvaa funkisrakennuksia näyttelyksi ja kirjaksi.
”Pyrin kuvaamaan rakennukset kuin ylväinä vanhuksina”, hän sanoo.
Suomi ei ollut ainoa funkiksesta hullaantunut maa, mutta nuorelle valtiolle uusi suuntaus oli tärkeä. Se oli osa itsenäistymistä ja kansakunnaksi kasvamista.
Funktionalismin aikakausi kesti Suomessa vain kymmenisen vuotta.
”Se päättyi 30.11.1939”, arkkitehtuurin tutkija, emeritaprofessori Riitta Nikula sanoo tarkan päivämäärän. Marraskuun viimeisenä 1939 alkoi talvisota.
Torstain Maaseudun Tulevaisuus kertoo viisi funkisrakennusta, jotka jokaisen on nähtävä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
