Viisitoista vuotta kone-yhteistyötä maakuntarajan yli
Koneyhteistyön avulla saadaan isompia koneita ja tarpeeksi väkeä töihin. Kuhmoislaisen Jarkko Sumioisen pelloilla esikuivattu säilörehu siirtyi tiistaina 30.9. vauhdilla peräkärryyn ja matkalle kohti siiloja. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKUHMOINEN,
PADASJOKI (MT)
Ajatus koneyhteistyöstä syntyi maatalouskoulussa reilut viisitoista vuotta sitten. Nuoret viljelijät keskustelivat siitä, kuinka voisi alentaa konekustannuksia ja tehostaa viljelyä.
”Vuonna 1999 hankimme ensimmäiset yhteiset rehunkorjuukoneet Jarkko Sumioisen kanssa”, kertoo kuhmoislainen lypsykarjatilan isäntä Matti Unnaslahti. ”Sen jälkeen meillä on ollut kahden lypsykarjatilan yhteisenä silppuri, niittokone ja karhotin.”
Mukaan koneyhteistyöhön tuli sittemmin myös kaksi viljatilaa Padasjoelta, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen lääninrajan toiselta puolelta.
Porukan pellot ovat laajalla alueella kahdessa kunnassa ja maakunnassa. Kun karjakokoa täytyy kasvattaa, vuokrapeltoja hankitaan sieltä, missä niitä on saatavana.
”Alun perin jokainen meistä teki työnsä itse ja omilla koneillaan”, kertoo Sumioinen. ”Yhteistyön avulla saimme isommat koneet käyttöön. Ja nykyaikaisissa koneketjuissa tarvitaan ihmisiäkin paljon.”
Peräkärryt ovat kunkin talon omia. Kylvöt, ruiskutukset ja lietteenajon hoitaa se viljelijä, joilla on sopivimmat laitteet.
Sumioisella on lietteensiirtorekka ja multain lietekärryyn. Rekka tilataan Unnaslahteenkin, kun pitää ajaa lietettä kauempana sijaitseville pelloille. Sumioinen toimii silloin urakoitsijana.
Viljatilan isännällä Mikko Hämeellä on tehokas puimuri, jolla hän pui usean talon viljat. Keväällä Hämeen ja viljatilan isännän Marko Pastilan yhteisellä kylvökoneella tehdään kaikkien neljän tilan toukotyöt.
Häme ja Pastila ovat myös mukana rehunkorjuussa niittämässä ja kuormia ajamassa.
Jos aikaa on, koneporukka saattaa käydä auttamassa muitakin lähiseudun viljelijöitä. Tiistaina 30.9. aamupäivällä ennen säilörehun korjuuta osa porukasta kävi Kuhmoisten toisella laidalla. Siellä ajettiin maissisäilörehukuormia Tapio Helinin lypsykarjatilan pelloilta.
Koneyhteistyö on yleistynyt, kun konekustannukset on saatava alas. Puimuri pui kolmenkin talon viljat samalla kertaa.
Riski ja kustannus koneiden hankinnassa pienentyy.
”Rehukoneet ovat kuluvia ja alttiita vaurioille. Niitä ei voi pitää vanhaksi”, Unnaslahti toteaa.
Ja jos traktorista puhkeaa rengas tai iso työkone uppoaa pellon pehmeään kohtaan, työt saadaan silti tehtyä. Saatavilla on monta muuta traktoria avuksi.
REA PELTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
