Lomitettavat tilat vähenevät ennätystahtia

Lomitettavat tilat vähenevät ennätysmäisesti tänä vuonna. Kato on suurinta pohjoisessa ja idässä.

Lapissa Sodankylässä jäi joka viides eläintila maatalouslomitusten piiristä viimeisen vuoden aikana, 19 prosenttia.

Posion paikallisyksikössä lomitustilat vähenivät Sodankylääkin enemmän. Siellä luku romahti 22 prosenttia.

Sotkamossa Kainuussa maatalouslomittajien työpaikat supistuivat 17 prosenttia, samoin Etelä-Karjalan Parikkalassa.

Yksikön päällikkö Päivi Wallin Melasta laskee lomitustilojen vähenevän keskimäärin yhdeksän prosenttia tänä vuonna.

”Miinusprosentti vaihtelee kolmesta 22 prosenttiin.”

Wallin arvioi yleisimmäksi syyksi lomansaajan eläkkeelle jääntiä. Uusi laki rajaa työkyvyttömyyden takia myönnetyn sijaisavun kolmeen vuoteen.

Lomansaajat kokevat oman tilanteensa epävarmaksi. Vapaa-ajan saantia epäillään. Nyt ei uskalleta investoida.

”Viljelijöiden rahat eivät riitä lomailuun vaikeassa taloustilanteessa”, lomituspalvelupäällikkö Sirkka Kronqvist Etelä-Pohjanmaan Kauhavalla tietää.

Uusi laki vie lomitukset pienimmiltä eläintiloilta. Kasvinviljelijät eivät saa sijaisapua sairastuttuaan. Sitä ei anneta aikuiskoulutuksen takia.

Sijaisapukin rajattiin kullekin vain 20 päivään vuodessa ilman päästöstä päivärahasta. Seitsemän päivää siitä voi pitää ilman sairaanhoitajan tai lääkärin todistusta.

Kronqvistin mukaan lyhyiden sairauksien takia ei haeta enää sijaisapua. Loppuvuonna avusta voi tulla vielä suurempi tarve.

Päivärahat päätetään vasta sijaisavun lomituksesta jälkeen. Jos sairausraha jää osapäivärahaksi, sijaisapuun ei ole oikeutta.

”Takaisinperintöjen pelko aiheuttaa huolta.”

Lomansaajan pitää muistaa etuuksien hakuajat ja tapaturmista vahinkoilmoitus 30 päivän kuluessa vahingon sattumisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä valmistelee lomitusten hallinnon siirtämistä maakuntiin. Lomituslaki uusittiin tämän vuoden alusta.

”Miten lomituspalvelut turvataan maakuntamallissa”, moni kysyy Kronqvistiltä.

Sydän-Savon paikallisyksikössä jää joka kymmenes lomitustila palvelujen piiristä. Edellisvuonna väheni joka 20. tila.

”Kehitys on sama kuin valtakunnallisestikin”, lomituspalvelujohtaja Mirja Jestoi sanoo.

Maatalousyrittäjät ikääntyvät, jatkajia on vähän, investointeja tarvittaisiin mutta kannattavuus jää huonoksi.

Jestoi johtaa Kuopion seudulla maan suurinta lomitusaluetta. Vuosilomaa haki nyt 765 maatilaa, kun vuonna 2011 hakijoita oli 1 050 tilalta.

Salon seudulla lomituspalvelujen kysyjät vähenivät liki 12 prosenttia. Edellisvuosina määrä vaihteli 5–6 prosentissa.

”Viljelytiloista 21 on lopettanut toimintansa tänä vuonna”, lomituspalvelujen esimies Pirkko Frey laskee Salon Seudun Sanomissa.