Fin Forelia herännyt talviunilta – puun hinta kiihdyttää taimikauppaa


Antti Lännenpää esittelee yksivuotisia kuusentaimia. Hyvän taimen väri on syvän vihreä. Nurmijärven taimitarhan kasvihuoneet täyttyvät vähitellen keväällä kylvetyistä taimilavoista. Kuva: Markku Pulkkinen

Metsänistuttajien on ainakin Etelä-Suomessa aika kaivella jo pottiputket ja taimivakat esille, sillä hakkuuaukoille päässee toukokuun alussa. Taimihankinnat olisi pitänyt kuusentaimien osalta tehdä jo vuosi sitten. Fin Foreliakin on myynyt jo kaikki 40 miljoonaa kuusentainta. Mäntyä ja koivua on kuitenkin vielä varastossa.

"Kuusentaimilla on ollut viime vuosina kova kysyntä, sillä kuusitukin hyvän hinnan ja menekin ansiosta päätehakkuita on tehty paljon. Tavaksi onkin muodostunut, että seuraavan vuoden taimet tilataan jo vuotta aikaisemmin. Silloin myös taimien hinta pysyy edullisempana, koska tuotanto voidaan mitoittaa kysynnän mukaan", Nurmijärven taimitarhan johtaja Antti Lännenpää kertoo.

Fin Forelia tekee taimikauppaa pääasiassa isojen toimijoiden, kuten metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden, kanssa. Yritys myy taimia kuitenkin myös suoraan yksittäisille metsänomistajille.

Fin Forelia on uudessa vaiheessa, sillä toimivaan johtoon kuuluneet Lännenpää, Esko Ikäheimonen ja Timo Salminen ostivat taimiyhtiön Metsähallitukselta viime vuoden puolessavälissä. Perustoiminta on pysynyt entisellään, mutta toimintaa pyritään sujuvoittamaan ja tehostamaan. Ainakaan toistaiseksi yhtiö ei tarjoa asiakkailleen taimien lisäksi istutuspalvelua, vaikka yksi kilpailijoista jo tarjoaakin.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 6,7 miljoonaa euroa ja tulos oli jonkin verran voitollinen. Kuluvana vuonna liikevaihto nousee yli seitsemään miljoonaan euroon.

Fin Forelialla on taimitarhat Nurmijärvellä, Saarijärvellä, Kerimäellä ja Rovaniemellä. Saarijärven yksikkö on tuotannoltaan suurin. Yhtiö työllistää keväällä ja syksyllä yli sata työntekijää. Henkilötyövuosia tehdään noin 70.

"Olemme ainoa taimiyhtiö, jonka toiminta kattaa koko maan. Jatkamme tuotantoa kaikilla tarhoilla, sillä taimia ei voi siirtää kasvupaikaltaan yli 200 kilometriä pohjoiseen tai etelään."


Fin Forelian kokonaistuotanto on noin 50 miljoonaa tainta vuodessa. Niistä 85 prosenttia on kuusia, 10 prosenttia mäntyjä ja viisi prosenttia koivuja. Yhtiö tuottaa kolmasosan Suomessa käytettävistä metsätaimista. Taimet toimitetaan asiakkaille pääosin keväällä. Vain muutama prosentti taimista istutetaan metsään syksyllä.

Suomeen tuotiin kymmenisen vuotta sitten melko paljonkin taimia Ruotsista. Nyt tuonti on vähäistä sekä Ruotsista että Virosta.

"Ruotsissa taimet ovat kalliimpia kuin Suomessa. Emme ole silti avaamassa vientiä Ruotsiin, sillä siellä tukkimiehentäikäsittelyä ei saa tehdä kemiallisilla torjunta-aineilla. Liimaan, vahaan ja hiekkaan perustuva biologinen käsittely on puolestaan liian kallis toteuttaa", Lännenpää valottaa.

Taimitarhojen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa 70:stä 40:een. Pudotuspelin syynä ovat alentuneet taimien hinnat. Lännenpään näkemyksen mukaan hinnoissa on nyt saavutettu pohja. Taimien kallistumista hän ei kuitenkaan tulevina vuosina odota.

Fin Forelia aikoo parantaa tuotannon ja koko taimiketjun tehokkuutta kokeilemalla taimien kasvatusta nykyistä pienemmissä kennoissa. Silloin tarvittaisiin vähemmän kasvihuone-, varastointi- ja kuljetustilaa. Nyt yhdessä taimilaatikossa on keskimäärin 90 tainta, mutta jatkossa siinä voisi olla jopa 120 tainta.

"Juuret saadaan riittävän vahvoiksi pienemmässäkin kennossa. Taimen elinvoimaisuus syntyy nimenomaan hyvästä juuristosta, ei pitkästä varresta", Lännenpää tietää.

"Muita hyvän taimen tuntomerkkejä ovat syvän vihreä väri, varren tanakkuus, varresta lähtien haarojen ja sitä myötä neulasten suuri määrä sekä kostea juuripaakku. Kannattaa myös katsoa, että juuripaakussa näkyy runsaasti hiusjuuristoa. Paakku ei saa luonnollisestikaan hajota, kun taimen nostaa laatikosta."

Männyt, koivut ja puolet kuusistakin Fin Forelia myy yksivuotisina taimia, loput kuuset ovat kaksivuotisia.


Lähes kaikki metsätaimet ovat nykyään pakkastaimia. Ne pakataan ja pakastetaan syksyllä, jotta toimitukset sujuvat nopeasti kevään sesonkiaikana.

"Ennen istutusta pakastettujen taimien juuripaakkujen pitää antaa sulaa rauhassa. Sulaminen vie säästä riippuen 1–3 viikkoa. Jäässä olevaa tainta ei saa istuttaa, sillä se kuivuu, kun juuret eivät pysty ottamaan maasta kosteutta."

Kun taimet ovat sulaneet istutusaukon laidassa, pitää niitä muistaa kastella, jos istutus ei tapahdu saman tien. Juuripaakun kosteutta voi tunnustella käsin. Kosteus on sopiva, kun juuripaakkua puristettaessa siitä irtoaa muutama vesipisara. Taimilaatikoiden kantokahvoina toimivat ilma-aukot kannattaa myös avata varastointipaikassa.

Antin istutusvinkit

Varastoi taimilaatikot varjoisassa paikassa ja kastele tarvittaessa.

Lue ohjeet taimilaatikon kyljestä.

Anna pakastetaimien sulaa rauhassa ennen istutusta, jäisiä taimia ei saa istuttaa.

Puristele juuripaakkuja ennen istutustyön aloittamista. Niistä pitää valua pieni määrä vettä.

Valitse taimen paikka mättään tai äestysharjanteen päältä. Älä istuta kuoppaan, sillä taimi saattaa tukehtua veteen.

Istuta taimi riittävän syvään ja kivennäismaahan. Paakun päälle pitää tulla 2–4 senttiä maata.

Tiivistä taimen ympärys kunnolla.

Tarkasta istutustyön onnistuminen jo syksyllä.