Lapinlehmää ei juuri hyödynnetä matkailussa, vaikka sillä olisi vetovoimaa

Lapinlehmä on ollut vaarassa kadota kokonaan. Pahimmillaan lapinlehmien tiedossa oleva määrä oli alle kolmekymmentä lisääntyvää naarasta. Kuva: Markku Vuorikari

Pohjois-Suomen pieni ja sitkeä alkuperäisrotu, lapinlehmä, voisi osaltaan lisätä alueen vetovoimaa matkailukohteena.

Päättymässä olevassa Lappari-hankkeessa selvitettiin lapinlehmien määrää sekä mahdollisuuksia sen maidon erilliskeräykseen ja jalostukseen. Samalla esille nousi rodun matkailuarvo.

Asiasta kiinnostuneita löytyy niin maatiloilta kuin ravintola- ja matkailualalta. Hankkeen kyselyyn vastanneista muutamilla jo onkin maatilamatkailua, johon on liitetty rodun esittelyä.

Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Luonnonvarakeskuksen Vihreän teknologian yksikkö selvittivät lapinlehmien määrää Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Lisäksi kerättiin Pro Agrian tuotosseurannassa olleiden lapinlehmien tuotostietoja ja Faban tilastoja lapinlehmien määristä.

Hankkeen kohdealueelta löytyi 23 lapinlehmiä pitävää tilaa, joilla oli yhtensä 358 rodun edustajaa.

Yleensä lapinlehmiä on tilalla muutama yksilö muun karjan rinnalla.

Tilat sijaitsevat etäällä toisistaan. Pienehköjä lapinlehmäkeskittymiä on selvityksen mukaan esimerkiksi Ranualla, Sodankylässä ja Meri-Lapissa sekä Vaalan, Pyhäjoen ja Haapaveden seuduilla.

Faban tilaston mukaan koko Suomessa oli viime vuonna 1 573 puhdasveristä lapinlehmänaarasta ja 651 sonnia. Rotu lasketaan uhanalaiseksi, koska lisääntymisikäisten naaraiden määrä on alle tuhat yksilöä.

Lappari-hankkeen kyselyyn vastanneilla tiloilla lapinlehmien keskituotos oli 4 834 kiloa.

Lapinlehmän maito on valtarotujen maitoa rasvaisempaa ja sisältää enemmän omega-3-rasvahappoja. Korkean kaseiinipitoisuutensa takia se juustoutuu hyvin.

Rodun historia ja maidon laatu antaisivat hyvät mahdollisuudet jalosteiden brändäämiseen.

Pienen eläin- ja maitomäärän sekä karjojen hajanaisen sijainnin takia lapinlehmän maidon erilliskeräys ei kuitenkaan ole helppoa.

Hankkeen yhteydessä kävi ilmi, että tuottajat kaipaavat maidon jatkojalostukseen liittyvää koulutusta, neuvontaa ja tuotekehitysapua. Hanketta jatkaakin Lapparikoulu-hanke, jonka tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen.