EU peruu lannoitekadmiumille aiotut kiristykset

Yaran Siilinjärven kaivoksen kannalta kadmiumin rajoittaminen olisi ollut hyvä, sillä siellä malmissa ei kadmiumia ole. Kuva: Pentti Vänskä

EU ottaa käyttöön lannoitteiden kadmiumille ylärajan, mutta kadmiumrajoja ei tulla myöhemmin tiukentamaan, vaikka alun perin niin piti tehdä.

Trilogi eli EU:n komissio, parlamentti ja neuvosto pääsivät tiistaina yhteisymmärrykseen lannoitekadmiumia koskevan tekstin sisällöstä. Päätös menee vielä EU:n suurlähettiläiden ja sisämarkkinankomitean käsittelyyn ennen lopullista äänestystä.

Kadmiumille tulee 60 milligramman raja fosforikiloa kohti, kun tähän saakka rajaa ei ole ollut. Rajaa pidetään kuitenkin väljänä.

Alun perin kadmiumin pitoisuuksia piti alentaa portaittain niin, että kolmen vuoden päästä raja laskisi 40 ja 12 vuoden päästä 20 milligrammaan kilossa fosforia. Niistä nyt siis luovuttiin. Sen sijaan alle 20 milligrammaa kadmiumia sisältävillä fosforilannoitteilla voidaan käyttää vihreää tarraa.

Suomi on hakenut ja saanut poikkeuksen ja raja on 50 milligrammaa kadmiumia kilossa fosforia Suomessa myytäville lannoitteille.

Lannoiteasian etenemisestä ei ollut vielä keskiviikkona tietoa maa- ja metsätalousministeriössä. Neuvotteleva virkamies Pirjo Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä arvioi, että Suomi tulee hakemaan edelleen poikkeuksen kadmiumrajaan, sillä olosuhteet eivät ole muuttuneet.

Jäsenmaille on päätöksessä annettu oikeus soveltaa EU:ta tiukempia haitta-ainerajoja perustelluista syistä.

Välimeren maat Ranska etunenässä ovat vastustaneet kadmiumille asetettavia tiukennuksia ja ovat katsoneet, että tiukennukset olisivat haitallisia muutoinkin taloudeltaan epävakaille Afrikan maille. Kiristykset saattaisivat lisätä pakolaisvirtaa sekä jihadismia, mitä vastaan EU kamppailee.

Politicon mukaan mukana on myös muuta geopolitiikkaa. Venäläinen PhoAgro on tyrmistynyt päätöksestä, sillä yhtiöllä on suuret apatiittikaivokset Kuolan niemimaalla. Esiintymän fosfori sisältää hyvin vähän kadmiumia. Suomessa Siilinjärven ja Soklin fosforiesiintymät ovat samaa alkuperää ja puhtaita kadmiumista.

EU tuo vuosittain kuusi miljoonaa tonnia fosforimalmia, apatiittia, mistä suurin osa on peräisin Marokosta ja muualta Afrikasta. Afrikkalaisen apatiitin fosforissa on kadmiumia tyypillisesti 40–60 milligrammaa. Kadmium voidaan erotella malmista, mutta se on kallista.

Euroopan lannoiteteollisuuden edustaja arvioi tuoreeltaan Politicolle, että tämäkin päätös voi osoittautua myöhemmin kalliiksi. Monissa tuottajamaissa kuten Marokossa, Senegalissa ja Tunisiassa kadmiumraja ylittyy.

Ympäristöjärjestöt ja terveyden puolesta kampanjoineet ovat kritisoineet päätöstä ja pitävät nyt päätettyä ylärajaa liian korkeana. Tieteellistä yhteisymmärrystä turvallisesta kadmiumin pitoisuudesta lannoitteissa ei kuitenkaan ole.